Laske kymmeneen ennen kuin innostut – nykypäivän varhaiskasvatusta
8
Siis mitä ihmettä minä kuulinkaan! Tähänkö on nykypäivän lastenkasvatus menossa eskareissa ja kouluissa? Kovasti on muuttuneet kasvatusmetodit ajoista kun itse olin lapsi. Itse olen joskus aikaisemmin kuullut siitä, että jos suuttuu niin kannattaa laskea kymmeneen ennen kuin räjähtää. Tuon taktiikan pitäisi toimia minkä ikäiselle vaan. Näin voi välttyä pahimmilta ylilyönneiltä, joita kiukkuisena sanoo tai tekee.
Nykyään sitten pitäisi laskea kymmeneen myös silloin kun olet innostuksesta haljeta ja haluaisit sen näyttää kaikille! Siis panttaa sun onnellisuuden tunnetta ja laske kymmeneen. Oletko varma, että olet sittenkään niin iloinen ja kannattaako tuota sittenkään yleisesti näyttää, että on kivaa. Ei kannata, tai ilmeisesti siihen ollaan menossa.
Yritetäänkö ihmisistä saada tunteettomia koneita? Mikään ei tunnu miltään, ja vaikka tuntuisikin, niin sitä ei saa näyttää, ei iloa eikä ärtymystä. Kunhan vain menet ja teet hommasi. Siis ihan järkyttävää. Ilon ja onnellisuuden tunteet saa todellakin näyttää! Pitää näyttää. Silloin kun onnellisuus pursuaa yli äyräiden ja tekisi mieli huutaa täysillä miten mahtavaa elämä onkaan, niin silloin pitää tehdä juuri niin. Ei silloin lasketa kymmeneen ja odoteta, että tuo tunne menisi ohi.
Ihan yhtälailla ihmisen tunneskaalaan kuuluu ärtymys ja kiukku. Aika-ajoin saa kiukuttaa ja saa lennättää ärräpäitä, kunhan sillä ei satuta ketään. Minulla itsellä tunne-elämään kuuluu ihan kaikki tunteet mitä ihminen voi suinkin tuntea ja minä myös näytän ne tunteet. Joskus voi olla surullinen olo, saattaa itkettää ihan pienimmätkin asiat ja sekin on ihan hyväksyttävää. Ei itkua pidä hävetä, ei se ole nössöä. Se on hienoa, jos pystyy itkun antaa tulla ja näyttämään muillekin.
Lapsena opitut metodit, esimerkiksi siitä miten tunteita näytetään, heijastelee sitten aikuisena tietynlaisena käyttäytymisenä esimerkiksi parisuhteessa. Rakkauden ja välittämisen tunteet ja hellyydenosoitukset voivat olla todella epämiellyttäviä näyttää sellaiselle ihmiselle, joka ei ole lapsuudessaan oppinut näitä tunteita näkemään tai näyttämään. Omien vanhempien hellyydenosoitukset ja välittäminen opettaa myös lapsia. Lapset oppivat usein muiden ihmisten esimerkistä.
”Usein ihmisille opetetaan lapsuudesta lähtien että tiettyjen tunteiden näyttäminen ei ole suotavaa: viha, suuttumus, turhautuminen, suru, itku… Lapselle kerrotaan, että itsehillintä on tärkeää ja ettei suuria tunteita tule näyttää julkisesti. Tunteiden kontrollointi opitaan nuoresta iästä alkaen. Tämä voi johtaa siihen, että tunteiden kokeminen vähenee ja lähetämme tunteet alitajuntaan muhimaan.” http://mielenihmeet.fi/tukahdutetut-tunteet/
Kuinka moni nainen on kuullut, kun puhutaan miehistä jotka eivät puhu eikä pussaa? Tämä toimintamalli on voitu omaksua sieltä omasta perheestä, oman isän käyttäytymismallista. Jos vanhemmat eivät kosketa toisiaan eikä kehu, niin lapsen on varmasti hankalaa oppia myöskään itse näin toimimaan aikuisena. Oma äitini on ollut aina pussaava ja halaileva ihminen ja niin olen itsekin. Tykkään esimerkiksi kävellä käsi kädessä, se ei ole mielestäni teiniä, kuten monet ajattelevat.
Minä haluaisinkin tietää, mikä taka-ajatus on tuolla, että lasten pitää oppia hillitsemään tunteiden näyttämistä. Turvallisessa ympäristössä kaikenlaisten tunteiden näyttämisen pitäisi olla sallittua.
Miten aihe liittyy fitfashion portaaliin?
Kirjoittele mammapalstoille kasvatusoppejasi? Parhaat kasvattajathan ovat usein lapsettomia?
Mitähän kasvatusoppeja minä olen tässä jakanut. Niitä kuuluisia mielipiteitäni korkeintaan 😀
Mistä tämmönen on peräsin?
Itse opiskelen luokanopettajaksi, ja kyllä ihan uuden Opsissa nimenomaan kannustetaan tunnekasvatukseen ja oppilaiden kanssa tulisi opetella tunteiden näyttämistä. Omassa harjoituskoulussa näin ainakin tehdään ja olen ymmärtänyt, että myös muissa kouluissa 🙂
Itse en ole Opsiin perehtynyt mutta kuulin siis jutun työkaverilta jonka lapselle oli näin sanottu. 🙂
En tiedä mitä olet kuullut ja mistä…Iltalehdestäkö kuten noi sun muut laadukkaat lähteet? Lähdekritiikkiä pliis! Ihan höpöä joka tapauksessa, terveisin 5 ja 7 vuotiaiden läski tienaava äiti. Tunteita saa näyttää puolin ja toisin, ainoa missä itsensä hillitsemistä harjoitellaan on negatiivinen käytös.
Ihan kuulin työkaverilta tämän jonka lapselle oli näin sanottu 🙂
totta tunteita ei kananta padota siitähän e patoumat aksvaa ja sitten ku tarpeeksi tukossa niin tulee niit tulivuoren purkauksiii ja voi tapahtuu vhaikoo jolleen. harmi et tää vitun kiinalainen kone poisti taas itteksee ekan tekstin mitä krijootin tässtä noh kun ostan uuden kopautaun paja vasaralla tän mäskiks peerr.. mut siis välikllä esim kun kaupassa hihkasee iloissaa et vau viittu jee tai ottaa pari tanssi juttuu niin sit tajuu et ainii tossa on vieressä muitakin ja tulee se pieni punotus..
toi lapsi homma ite huomaa välillä ku nesi mtyttö tosi herkkä aj itkee paljonkin niin vaikka paras tapa onki se rauhlline nääni ja noin mut sitten kun o omassa fiiliksessä vähän muissa maailmoissa sen ottaa häiriö tekijänä ja sitten ärähtää kun kuvittlee et sillain se loppuu nopeemmin vaikka siinä käy aina päinvastoin ja tilanen pitkeenee joskus ne hetke menee nii nopaisti sit jälkeenpäin jsut tulee toi fiilis et blokaksinko mä nyt se tunteita ja sit et ei uskalal näyttää niit välillä se on kyllä monimutkaista ne tunteiden ”hyväksymiset ja antamiset onkoha toi oikee sana vittu ne pitää hereillä mtu sit o nse haahu maailma ja ku tässä tätä kirjootan niin meillä oli kyl suht hyvä päivä mut tosiaan enmmän niitä tunteiden tukemisia ja selittämisiä ikä tasojen mukaan niin pärjää paremmin ja on itsevarmepi itsestään ja omsita fiiliksistään joka tilanteessa.
No johan nyt 🙁 Ilmeisesti aivan täysin kykenemätön olet lukemaan ja pohtimaan kirjoituksistasi saamaasi kritiikkiä. Tässä avainsanat: aihe josta et tiedä, yhden pikku kommentin perusteella niputus ja teilaus ”nykyajan varhaiskasvatukselle”, paasaava sävy. Irrallisia lauseita ja latteita itsestäänselvyyksiä ilman punaista lankaa tekstissä. Mut hei, tokihan on pätevä arvostelemaan varhaiskasvattajia (samassa lauseessa sekä koulu että eskari), kun on itsekin ollut lapsi! Luojan kiitos nykypäivän metodit ei ole samat kuin 30 vuotta sitten.