Että sellainen alku tälle viikolle…
9
Harvemmin viikko alkaa sillä tavoin, että sinua muistutellaan hengittämään. Nyt sitten olen kotona sairaslomalla tämän päivän ja lepäilen, sillä minulta kiskottiin irti viisaudenhammas. Minä olen pantannut tätä poistoa jo ihan tarpeeksi pitkään ja nyt sitten vihdoin ja viimein rohkenin varata ajan ja olla perumatta sitä.
Minä jännitän jonkin verran hammaslääkäriä. En sen takia, että minulla olisi sieltä jotain huonoja muistoja, vaan sen takia koska se on taas sellainen tilanne jossa et voi itse kun maata paikoillaan ja kestää sen mitä tulee, vähän sama asia lentopelon kanssa. Itse et voi kun olla matkustajana kyydissä ja toivoa parasta, että kaikki päättyy hyvin.
Itse olen siitä onnekkaassa asemassa, että minulla ei ole koskaan ollut reikiä hampaissa. Tai no okei, yhden kerran on ollut reikä, mutta sekin reikä oli aikoinaan maitohampaassa ja sitä ei korjattu, sillä lääkäri totesi, että se hammas kyllä tippuu sitten jonkin ajan päästä ja niinhän se tippui. Ainoa karmiva kokemus joka mulla on hampaitten kanssa sattunut on tapaturma. Lapsena laskin kotipihassa lumikinoksesta persmäkeä. Oltiin siinä useamman lapsen kera laskemassa. Sain ajatuksen, että mitä jos lasken mahalleen. No, menin mahalleen ja samantien päätin, että bad idea. Noh, rakas naapurini Joonas pukkasikin jo mut rinteestä alas naama edellä ja mäessä oli pieni nyppylä johon minä sitten tietenkin tirskautin yläetuhampaat. Molemmat hampaat jäi siihen nyppylään ja minä jatkoin mäkeä alas. Siitä sitten verta sylkien ja huutoitkua juosten kotiin. Nyppylään jääneet hampaat oli onneksi maitohampaat ja mitään juurivaurioita ei onneksi tullut. Pitkään kyllä elin ilman etuhampaita, ennen kuin pysyvät hampaat nousi tippuneiden tilalle. On paljon valokuvia missä minä hymyilen maireasti nätillä hammasrivillä 😀
Tämä nyt poistettu viisaudenhammas olisi pitänyt poistaa jo monta vuotta sitten alunperin, mutta minä olen useamman kerran perunut ajan. Hammaslääkäri totesi minulle silloin aikoinaan, että on vähän hankalampi poisto kyseessä. Joudutaan leukaluuta leikkaamaan ja se riitti minulle. Minun leukaluuhun ette koske. Hammashoitaja yritti sitten aina rauhoitella puhelimessa ja asiallisesti selittää mitä se leukaluun leikkaaminen tarkoittaa, mutta eipä minua kiinnostanut. Minä peruin ajan kerta toisensa jälkeen, kun väen vängällä piti aina uusi aika kuitenkin ottaa. Viisuri tulehtui säännöllisesti ja antibioottikuureja tuli syötyä useampi.
Reilu kuukausi sitten hammas tai ien alkoi jälleen kerran kipuilla ja poistoaika varattiin taas. Noh, tänään oli se päivä kun viisaudenhammas poistettiin ja eihän se tietenkään lähtenyt ihan vain vetämällä irti. Ei tietenkään. Puolentunnin aika venyi tunnin ajaksi ja mua tsempattiin, että hyvin jaksat. Hammasta pyöritettiin paikallaan ihan kuin ruuvia, sitä kiskottiin joka hiton ilmansuuntaan, sitä väännettiin ja koko ajan haettiin lisää työkaluja, jotka voisivat auttaa hampaan irtoamisessa. Loppupuolella toimenpidettä haettiin vielä toinen hammaslääkäri paikalle, joka sitten vihdoin sai hampaan revittyä irti. Onneksi se kiskominen ei varsinaisesti aiheuttanut kipua. Kasvot, kieli ja koko vasen puoli suusta on todella hyvin puutuneet mutta ikävää painetta se tuonne leukaluuhun aiheutti.
Olen niin onnellinen ja tyytyväinen, että sain kerättyä rohkeutta. Nyt se homma on takanapäin eikä koskaan enää tartte kipuilla ainakaan sen hampaan takia. Minulla on pari jännäpaikkaa vielä noiden minun hampaitten suhteen, sillä minullahan on kaksi maitohammasta edelleen vielä suussa. Lääkäri tälläkin kertaa sanoi, että tuskin ne tulevat pysymään loppuelämääni paikallaan, mutta on kuulema esimerkiksi 50vuotiaita joilla ne vielä on paikoillaan. Eli siis hampaiden tippumista odotellessa…
Millaiset kokemukset sinulla on hammaslääkärikäynneistä?
Siellä ne maitohampaat matkassa mukana, ainakin vielä toistaiseksi
Miten tää sattuikin, että mä TÄNÄÄN vihdoin ja viimeinen varasin ajan, että viisauden hampaan/hampaiden poistoon. Mäkin oon tätä pantannu jo jonkun aikaa, kun on niin kova hammaslääkäripelko. Ikinä ei ole ollut reikiä, joten oon päässyt ”helpolla”, mutta jo se hampaiden puhdistus ihan kauheeta. Päätin, että varaan ajan ennen kun ehtii pahempaa tapahtua, kun joskus oireilevat hiukan ja kasvavat vielä erittäin vinoon. En tiedä helpottiko tää sun postaus mun hammaslääkäripelkoa yhtään. 😀 😉
Voi eii 😀 No keräät voimaa ja rohkeutta siitä, että miekin selvisin, niin kyllä sinäkin sit ihan helposti. Ja tosiaan ei se toimenpide sattunut vaikka työläs olikin 🙂
Multa poistettiin kuukausi sitten ensimmäinen viisaudenhammas. Sekin piti poistaa leikkaamalla, sillä ei muutoin olisi lähtenyt. Taisin itsekin viettää aika lailla tunnin hammaslääkärissä tuolloin. Itse toimenpide ei sattunut yhtään, oli niin hyvät puudutukset ja olin varautunut pahempaan kipuun puudutuksen vaikutuksen lakattua, vaikka noin viikon söinkin särkylääkkeitä. Mulle laitettiin 5 tikkiä tän toimenpiteen seurauksena ja kaikista epämiellyttävintä oli se, kun selvästi tunsi, kuinka tikit kiristivät suussa. Keväällä on kuulemma edessä seuraavan hampaan poisto.
Miulta poistettiin kaks viisaudenhammasta pari kk takaperin ja tossa parin viikon päästä olis seuraavat kaks. Jännitin kertaa ihan todella paljon mutta oli hyvä lääkäri jolle pitääkin muistaa sanoa kiitokset seuraavalla kerralla vielä uudestaan ja se kyllä vei pelon pois kun huomasin että nyt on ammatti ihminen kyseessä. 🙂 Seuraava poisto jännittää silti, koska on juurikin haastavampi puoli alahampaan suhteen ja sanottiinkin että voi olla tuntohäiriöitä leuan alueella tuon poiston jälkeen. :/ Mutta huomasin että ei se jännittämällä tai siirtämällä aikaa parane vaan jossain vaiheessa edessä kuitenkin joten parempi hoitaa alta pois pian ettei sitten aiheuta isompaa vauriota suuhun 🙂
Mulle jäi edelliseltä hammaslääkärireissulta niin huono kokemus, siis itkun kanssa lähdin sieltä ja söin särkylääkkeitä kaks päivää sen käynnin jälkeen, vaikka paikattiin vaan reikää mutta en saanut puudusta vaikka sitä pyysinkin kesken toimenpiteen … No kuukausi sitten rohkaistuin taas parin vuoden viivyttelyn jälkeen ja varasin ajan hampilääkärille, reikiä taas ja hammaskiveä, mutta mulla oli ehkä maailman ihanin suuhygienisti ja hammaslääkäri; sain puudutteet kun niitä pyysin ja huolehdittiin koko ajan, että eihän käy kipeetä ja riittäähän puudute – jäi taas tosi hyvä kokemus eikä se ollutkaan niin kauheeta 😀 vaikka en kyllä edelleenkään aivan mielellään sinne kauhupenkkiin lähde, mutta onhan se vaan pakko hoitaa – mieluummin terveet hampaat ja suu kuitenki 😀
Mulla on kans maitohampaita vaikka ikää on 24! Mutta niin on isoveljellä ja äidilläkin. Kauhulla odotan mitä tapahtuu kun ne tippuvat! Inhoan hammaslääkärikäyntejä ja pelkään niitä paljon..mutta koitan pitää nyt hampaat suussa etten joudu mihinkään toimenpiteisiin :€
Itellä otettiin kaks viisaudenhammasta kerralla pois pari kuukautta sitten. Eipä siinä kaikki suju erittäin hyvin mut seuraavana päivänä näytin ihan Muumipeikolta turvonneen posken kanssa ? Viikon tupla antibioottikuuri ja oottamaan seuravaa poistoa mikä oli nyt parisen viikkoa sitten. Ja eiköhän siinä käyny niin vaikka varauduttiin antibiooteilla välittömästi, sain ittestäni taas iha muumin näköisen ? Kaks hammasta vekeen ja sen näkösenä töihin ku olisin pahemminkin ottanu turpaan. Hammaslääkäri sano kaiken lisäks et sulla oli vaan huono tuuri sekä hampaat kierot ku savolaisen mieli. Eipä siinä, savosta olen syntyjäni ✌?️
Mulla toisen yläviisurin poisto kesti n. 7min siitä kun kävelin sisään hammaslääkärin huoneeseen ja tulin ulos ? Oli nopee homma, toinen yläviisuri ei aivan samaan laihin irronnu mut nopsaan sekin lähti ?
Alahampaat onkin sit ilmeisesti vaikeemmat.
Mulla ei oo onneks viisaudenhampaat vieläkään näin 29 vuoden iässä puhjennut. Yhdessä kulmassa ei edes ole, kun olen röntgenkuvista nähnyt. Lääkärin mukaan epätodennäköistä, että ne sieltä vielä puhkeavat, mutta eipä sitä ikinä tiedä. Kuulemma ahtaat välit ainakin ovat. Jännittää.
Muutenkin nämä hampaat yks murheenkryyni. Ihan hyvässä kunnossa ovat, mutta nytkin taas lähti yksi paikka irti, kun ei ole kunnolla paikattu. Viime vuonna tehtiin elämäni ensimmäinen juurihoito, joka meni ihan päin persettä. Lisäksi kielessä on joku ”solumuutos”, joka pitäisi käydä pitäisi käydä leikkaamassa pois ja ajat peruuntuneet jo 2 kertaa hammashoitolan toimesta ja uusi ehdotettu aika ei itselleni sopinut.
Itsehän lensin 6-vuotiaana polkupyörällä sarvien yli niin, että etuhampaani katkesivat (olin hakemassa naapurista mummun luota tarjotinta 7-vuotis synttärikakulleni ja mäkeä alas laskiessani tarjotin meni pinnojen väliin). Valitettavasti olivat jo rautahampaat ja seuraavat 15 vuotta mentiinkin eka irrotettavilla tekareilla pari vuotta, minkä jälkeen tehtiin kevyen sillan avulla uudet hampaat. Vuonna 2009 tämä silta alkoi olla jo vähän aikansa elänyt ja aloin harkita implantteja. Omaa luukudosta ei juurista löytynyt, mikä tarkoitti, että suuhun olisi tehtävä luusiirre lonkasta. Hinta-arvion kuultuani meinasin perseelleni lentää, sillä lapsuudessa ei mitään vakuutuksia ollut ja kaikki jäi omasta pussista maksettavaksi. Lopulta kuitenkin implantit laitettiin ja kustannukset olivat n. 9000 euroa. Onpahan ainakin hampaat kunnossa, vaikka olisihan sillä rahalla ehkä jotain muutakin saanut….
Itse hammaslääkäriä en pelkää, enkä paikkaamisiin yleensä puudutuksia ota. Muutoin taas kokemukseni ovat vaihtelevia. Viimeisen parin vuoden ajalta kunnallinen hammashoito ei ole minua silkkihansikkain kohdellut paria valopilkkua lukuunottamatta ja olen yhtä kertaa (noin kymmenestä kerrrasta) lukuunottamatta eri operaatioiden jälkeen joutunut joko päivystykseen tai varaamaan uuden ajan, koska jotain on mennyt pieleen/tehty hutaisemalla. En silti usko, että joka paikassa on tilanne näin huono kuin täällä Helsingissä. Yksityisestä on hyviä kokemuksia.