Rasvasta eroon, vai kannattaako?

Nykyajan trendi; rasvattomat tuotteet. Se on merkki terveellisyydestä, kun valitset tuotteen joka on rasvaton. Melko usein kuitenkin rasvattomuus tuotteissa on korvattu sitten sokerilla. Ihminen ei liho pelkästään rasvan syönnin vuoksi. Jos ihminen saa liikaa hiilihydraatteja tai jopa proteiineja, ne kertyvät elimistöön rasvaksi. Rasvaa pidetään melko usein kaiken pahan alkuna. Rasva kertyy elimistöön ja verisuoniin, niin sanotaan. Siitä sitten seuraa sydän-ja verisuonisairauksia. Monet sitten tautien pelossa alkavat vältellä rasvoja, vaikka itseasiassa, ihmisen elimistö ja elimet tarvitsevat rasvaa toimiakseen kuten pitää.

Joitain rasvoja ihmisen elimistö pystyy valmistamaan itse ja ne on niitä ns. kovia rasvoja, joita ihmisen ei itseasiassa tarvitse ollenkaan saada ravinnon kautta.  Tyydyttyneet rasvat, eli ne kovat rasvat voi siis huoletta unohtaa ruokavaliosta, jos niin haluaa tehdä. Pehmeät rasvat sen sijaan tulisi saada ravinnosta. Kalat, öljyt ja esimerkiksi broileri sisältää näitä hyviä rasvoja.

Elimistö käyttää rasvoja erilaisiin aineenvaihdunnallisiin prosesseihin. Onpa rasvoilla merkitys myös elimistön kasvun ja kehityksen säätelyssä. Lisäksi A, D ja E vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja, joten jos haluamme, että kyseiset vitamiinit imeytyvät elimistöön, me tarvitsemme siihen rasvaa avuksi. Hyvät rasvat vaikuttavat myös hormonitoimintaan ja etenkin meillä naisilla olisi ehdottoman tärkeää saada oikeassa suhteessa, oikeanlaisia rasvoja. Rasvojen puute voi aiheuttaa pahimmillaan jopa hedelmättömyyttä ja keskenmenoja.

Ihminen tarvitsee kahta erilaista välttämätöntä rasvahappoa päivittäin ja ne ovat Omega-6 ja monelle meistä tutumpi Omega-3-rasvahappo. Nämä rasvahapot ovat auttamassa verenpaineen, ruumiinlämmön ja hermoston toiminnan säätelyssä sekä lisäksi ne vaikuttavat vastustuskyvyn muodostumiseen.

Mistä voit saada luonnollisesti välttämättömiä rasvahappoja?

Omega-3 rasvahappoja voit saada purkista, mutta kaikkein mieluiten ravintoaineet olisi syytä ottaa oikeasta ruoasta. Näitä rasvahappoja voit saada esimerkiksi kaloista, lohessa sitä on erityisen paljon. Lisäksi öljyt sisältävät Omega-3:sta, esimerkiksi rypsiöljy ja pellavasiemenöljy ovat hyviä lähteitä.

Omega-6 rasvahappoja sen sijaan löytyy pähkinöistä, siemenistä ja jyvistä. Useimmat vihannekset sisältävät myös Omega-6 rasvoja, sekä lihoissa, maitotuotteissa ja kananmunissa on Omega-6- rasvahappoja. Pääsääntöisesti Omega-6 rasvoja saa helposti sieltä minkä tuoteselosteessa lukee kasviöljy, eli esimerkiksi tortillat, pussikeitot, valmisruoat ja lihaliemikuutiot. Omega-6- rasvahappoja on siis huomattavasti helpompi saada ruoan mukana, ja useimmat meistä syövät näitä rasvahappoja riittävästi, jollei jopa hiukan liikaa. Tärkeää olisi, että nämä kaksi eri rasvahappoa olisivat tasapainossa elimistössämme. On nimittäin tutkittu, että liika Omega-6- rasvahappojen saanti olisi osittain syynä erilaisiin tulehduksellisiin sairauksiin, kun taas Omega-3- rasvahappo ehkäisee näitä tulehduksia.

Aikuiselle naiselle, jonka päivittäinen energian tarve on esimerkiksi 2000 kcal, rasvan tarve olisi 66g. Jos rasvoja syö enemmän kuin on tarve, ne varastoituvat elimistöön. Elimistö kuitenkin osaa käyttää rasvoja. Lepotilassa ja pitkäaikaisen liikuntasuorituksen aikana elimistö käyttää varastoutuneita rasvoja energialähteenä. Nopea tempoisessa, sykettä nostavassa liikunnassa elimistö käyttää sen sijaan energialähteenä hiilihydraatteja.

Eli jos karsit ruokavaliostasi pois rasvoja, tee se oikein. Vältä kovia rasvoja, niitä elimistösi osaa muodostaa itsekin. Ota huomioon myös ruokavaliosi piilorasvat. Niitä tulee syötyä ihan huomaamatta. Pidä kuitenkin huoli siitä, että saat riittävästi tarpeellisia rasvahappoja ja vieläpä sopivassa suhteessa Omega-3 ja Omega-6- rasvoja. Tai oikeastaan voi keskittyä keräämään Omega-3 rasvahappoja, Omega-6 rasvat tulevat melkeinpä kaupanpäälle.