Koko viikko sairaslomalla!?
13
Jos sinulla on kovin paha hammaslääkärikammo, niin lue teksti omalla vastuulla.
Nyt alkaa jo riittää. Maanantaina siis poistettiin ihan normaalisti viisaudenhammas, alhaalta. Se ei ollut tulehtunut eikä poistossa ollut mitään ongelmia muutoin kuin, että hammas ei meinannut millään irrota. Tunnin äherryksen ja kahden eri lääkärin jälkeen hammas lähti kuin lähtikin irti.
Pääsin kotiin ja sain sairaslomaa yhden päivän. Suu oli puutuneena useamman tunnin ja poisto päivän syljin verta (mikä oli virhe, ei saisi sylkeä). Puudutuksesta johtuen en myöskään pystynyt juomaan lasista normaalisti, sillä en tuntenut lasia huulillani, join sitten pillillä (sekin oli virhe, ei pillejä).
Illalla kävin kävellen kaupassa ja tuolloinkin syljin vielä verisiä klimppejä, tai en varsinaisesti sylkenyt, valutin ne suustani vain ulos (seksikästä :D). Koko maanantai-illan ja tiistaiaamun poskeen ja poistokohtaan koski todella kovaa. Söin Burana 600mg, aina kaksi kerrallaan, ottaen sitten rinnalle myös Panadol 1g. Näillä sain kivun terävimmän kärjen pois. Ei puhettakaan kuitenkaan, että olisin vielä pystynyt syömään juuri mitään. Soitin sitten tiistaina aamupäivällä hammaslääkärille ja hän kysyi, että onhan siinä poistokuopan päällä se verihyytymä. Sanoin, että on juu. Olevinaan olin sen siinä nähnyt, ainakin edellisenä iltana. Menin puhelun jälkeen kuitenkin tarkistamaan tilanteen. Katselin valolla tarkkaan ja ei siellä kuulkaa näkynyt mitään verihyytymää, ainoastaan ammottava aukko. Ei auttanut kuin soittaa uudelleen hammaslääkärille, joka oli siis se sama joka hampaan oli minulta edellisenä päivänä pois ottanut. Hän käski tulla päivystyaikana hetimiten lääkäriin.
No, pari tuntia ja makasin taas hammaslääkärin penkissä suu ammollaan. Hyytymä oli tosiaan puoliksi irronnut. Ien puuduteltiin jälleen ja poistokuoppa veresteltiin uudelleen. On nimittäin niin, että jos poistetun hampaan päälle syntynyt verihyytymä irtoaa liian aikaisin, ei poistokuoppa voi parantua. Eli se ei mene umpeen ilman sitä hyytymää ja mahdolliset hermot ja luut ovat siellä paljaaltaan sitten sitä kipua aiheuttamassa. Tätä kutsutaan termillä kuiva kuoppa.
Minun kuoppa huuhdottiin, rapsuteltiin auki ja kuoppaan tungettiin joku tuppo johon oli imeytetty jodoformia (tuo maistuu niin pahalle!). Tämä tuppo haihtuu kuopasta itsestään pois, sen tarkoitus on pitää kuoppa puhtaana ja auttaa kuopan paranemisessa. Kuopan päälle tuli vielä yksi tikki, auttamaan kuopan sulkeutumisessa. Sulavaommel, sekin olisi sieltä itsestään lähtenyt. Tämän jälkeen lääkäri hymyili taas nätisti ja sanoi, että kyllä se siitä nyt varmasti alkaa paranemaan. Jos kuitenkin nostaa kuumetta, niin pitää sitten aloitella antibiootit. Reseptin tämä hammaslääkäri onneksi kirjoitti valmiiksi.
Nimittäin, totta kai minulla samana iltana vielä sitten nosti kuumetta. Kun puudutus haihtui pois, kivut suussa olivat jälleen valtavat. Kuume nousi (tietenkin) 38 asteeseen ja olo oli ihan paska. Eikun vaan taas lääkettä huiviin ja antibiootit kehiin. Seuraavana päivänä taas puhelua hammaslääkärille, koska hammaslääkärini kirjoitti yhden päivän kerrallaan sairaslomaa. Niin, näitten hampaanpoistojen pitäisi yleensä mennä kivuttomasti ohi, mutta aina niin ei käy. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, mutta onhan se hiukan turhauttavaa joka päivä soittaa erikseen ja pyytää lisää sairaslomaa, koska sulla on järkyttävät kivut, et pysty syömään, sulla on kuumetta jne jne.
Keskiviikko meni parannellessa ja torstaina tuntui jo, että pärjää vähän vähemmillä särkylääkkeillä. Tänään olin jo valmistautunut töihin menoon. Heräsin 05:40 ja aloin syömään aamupalaa. Poskeen jomotti ikävästi kun heräsin ja eipä leivän syönti (vaikka pureksin ruokani toisella puolella) tilannetta helpottanut. Kivut yltyivät jälleen niin kovaksi kuin ne olivat pahimmillaan olleet. Taas lääkkeet suuhun vähän isommalla annoksella ja soittoa töihin ja sitten hammaslääkärille.
Tänään sitten kävin kolmannen kerran tällä viikolla näyttämässä suutani. Lääkärinä oli kyseinen henkilö joka sitten viimein sai minulta sen hampaan irti silloin maanantaina. Hän katsoi suuhun, otti tikin pois, puhdisti poistokuopan ja täytti sen taas uudella spongostaanilla, jossa tietenkin on tätä herkkua, jodoformia. Tämä lääkäri kertoi, että nämä kuivat kuopat ovat yleensä 2-3 viikkoa niin kipeitä, että kipuihin joutuu jatkuvasti syömään särkylääkkeitä.
Nyt on sitten ensimmäinen viikko melkein takana. Toivon todella, että kuoppa menee umpeen ja kivut alkaa hellittää. Tämä on niin turhauttavaa olla vain kotona, koska tavallaan minä olen ihan terve. Silti pitäisi olla levossa ja puhua mahdollisimman vähän. Kunnolla en pysty syömään ja jatkuvasti koskee. Mitään hammaslääkärikammoa ei minulle ole tästä jutusta onneksi kuitenkaan tullut. Kaikki hammaslääkärit, jotka minua on nyt hoitaneet, ovat olleet tosi mukavia, huomaavaisia ja asiallisia. Tämän päiväinen lääkäri sanoi, että onhan se pitkään kestänyt poisto silloin maanantaina tietysti aiheuttanut enemmän sinne juureen vaurioita mutta sen ei pitäisi selittää tätä oireilua. Minulla vaan kävi paska säkä, jos suoraan puhutaan.
Ehkä huomenna on jo parempi päivä. Ihanaa viikonloppua ihanat blogin lukijat 🙂
Hyiii, kamalaa luettavaa, onneksi itseltä on jo kaikki neljä viisuria poistettu! :/ En varmaan tämän tekstin jälkeen uskaltaisi enää poisto-operaatioon lähteä, olen aina pelännyt hammaslääkäriä.
Itse lopulta kivuliaan viisuritulehduksen jälkeen varasin poistoajan YTHS:lle viime syksynä kun olin vielä opiskelija ja pelosta täristen marssin hammaslääkäriin. Olin muutenkin jo paniikissa ja kun hammaslääkäri tökki puudutuspiikkejä suuhuni ja mutisi itsekseen ”laitetaan nyt vielä yksi puudutus ylöskin” (olin siis menossa poistattamaan alahammasta), niin iski hätä ja kysyin montako hammasta otat pois johon lääkäri: ”kaksihan tässä lähtee samalla vaivalla!” Hitto mikä tärinä minulla alkoi ja olin aivan kauhusta jäykkänä, MUTTA! Itse operaatio, eli kahden viisurin poisto (alahammas vielä leikkaamalla) kesti yhtään liioittelematta tikkauksineen päivineen alle MINUUTIN! Kun hammaslääkäri siis jo tikkasi alapuolta, luulin hänen vielä repivän hammasta irti. Tajusin vasta siinä vaiheessa kun siirryttiin yläpuolelle että hups, yksi hammas taitaakin jo olla pois. Hieman tuntui painetta ja yläpuolen hampaan irrotus sattui pikkiriikkisen, mutta muuten kokemus oli pituutensa (tai lyhyytensä!) takia erittäin positiivinen. Järkytyin kuitenkin kahden hampaan poistosta yhden sijaan niin paljon, että hampaidenpoiston jälkeen marssin tuppo suussa vessaan itkemään ja tärisemään yksin :’D Parin kuukauden päästä poistatin toisenkin puolen viisurit ja silloin vierailuni hammaslääkärillä oli vieläkin lyhyempi; ekalla kerralla se aika jonka hammaslääkärin huoneessa olin, oli 12 minuuttia ja toisella kerralla 9 minuuttia. Näistä molemmista siis suurin osa aikaa odotettiin puudutuksen alkamista. Minulla oli siis tuuria kun kaikki sujui noin nopeasti ja helposti. Toivottelen siis sinulle paranemisia! Hammaskipu ja se, ettei pysy syömään on kyllä yksi inhottavimpia asioita mitä on! Tsemppiä ja kyllä se siitä ajan kanssa, nyt vain piltit ja sosekeitot kehiin! Ja jätski 😀
siis 9 ja 12 minuuttia? 😀 Ei kiesus, mun mikään tän viikon kolmesta käynnistä ei ole kestänyt tuota aikaa ja tosiaan sitä hammasta kiskottiin sillon maanantaina tunnin verran irti 😀 Onneks sulla meni kaikki hyvin, kerta kammoinenkin olet 🙂
Näitä mä just pelkään ja siksipä kaikki neljä poistamatta edelleen..tsempit paranemiseen,melkonen paasto ennen joulua?
Itselläni on ylävisurit poistettu jo jokunen vuosi sitte. Toisen poisto kesti toista tuntia, oli kasvanut luuhun kiinni. Hammaslääkäri joutu hakemaan apua naapurihuoneesta. Sain AB-kuurin eikä tullu komplikaatioita. Toinen irtosi tosta noin vain. ☺ Alavisureita ei oo tarvinnu poistaa.
PS. Saiskos ruokapäiväkirja-postausta?
Aikonaan minulta vetäissä viisureita, tuumi hammaslääkäri” on muutama leukaluukin katkenut vetäissä hampaita”. Murtumia tulee joskus, mutta luutuavathan ne ajan kuluissa. Empä pelottele tämän enemmän, mutta tämä tarina on tosi :). Hyvää yötä.
kuulostaa pahalta toivottavasti paranee pian! multa leikattiin yksi viisuri ja jo parin tunnin päästä jauhoin hampailla leipää 😀 ei tietty olis saanu mut nälkä ja heikotus vei voiton. tsemppiä 🙂
Mulla leikattiin maanantaina kaksi viisuria myöskin. Noin kuukausi takaperin oli jo leikattu kaks. Noh, tää leikkaus meni ihan hyvin (vaikka kamalaa olikin, ei meinannu multakaan irrota kumpikaan hampaista). Antibiootin sain heti mukaan ja alkuviikko menikin ihan suht hyvin, tosin särkylääkettä koko ajan joutuu syömään.
Viime yö olikin sitten ihan kamala, heräsin hammaskipuun ja heti otin lääkettä, mutta muutaman tunnin päästä taas sama herääminen. Yö meni sitten muutaman tunnin pätkissä ja buranaa oon syöny jo luvattoman paljon..
Mutta jospa se tästä, nyt ne on onneks poistettu, eikä enää tarvitse sitä uudestaan kokea.
Tsemppiä sinne 🙂
Aivan kauheaa se jodo-tuppo siellä suussa. Siis hyi että, ja se maku kesti piiitkään. Kaikki sympatiat nyt sinne! Samalla tavalla paska säkä että tulehtui eikä hyytymää syntynyt…koska, syljin verta…on nämä niin ihania juttuja.
Hammaslääkärikammoiset älkää lukeko! 😀
Mulla kävi juurihoidon kanssa kans tosi huono tuuri. Ekana menin hammaslääkäriin paikkauttamaan reikää, joka olikin päässyt tosi syväksi mutta lääkäri sanoi että kokeillaan pelkällä paikalla. Heti kun puudutus lakkas alkoi särky. Särkypäivystyksestä sain vaatimalla Panacodia (kerroin olevani hoitaja, tietäväni riskit ja vaikutustavan, niin sain lopulta kunnon särkylääkettä) jonka avulla sain nukuttua seuraavaan aamuun jolloin oli varattu juurihoito. Juurihoidon jälkeen kuitenkin taas puudutuksen lakattua alkoi julmettu särky. Hammas avattiin taas, ja kappas sinne olikin jäänyt yksi juuri joka saatiin pois, ja väliaikainen paikka.
Hammas oli fine, kunnes juuri täytettiin n. puolen vuoden kuluttua ja taas sama särkyrumba. Röntgenissä paljastui että täyteainetta oli menyt liikaa, ja siellä se painoi kokoajan ikeneen. Mitään ei ollut tehtävissä, muuta kuin ajan kanssa ylimääräinen aine häviää. Viikon jouduin olemaan sairaslomalla ja syömään särkylääkkeitä mitä yleensä välttelen, kunnes säryn kanssa pystyi menemään töihin mutta särkylääkkeitä ( 800mg burana+Panacod 500/30mg) jouduin päivittäin syömään vielä kuukauden ajan 3x päivässä ja kokoajan takaraivossa kolkutteli pelko vatsahaavasta 😀
Hei
Noora mulla aivan identtinen tarina. Paitsi et ongelma rumba jatkui 2 viikkoa.
Moikka! Kirjoitan nyt sun tosi vanhaan postaukseen, mutta kauankohan sulla meni sitten loppupeleissä parantua tästä kuiva kuoppa ”syndroomasta”? Itellä nyt sama ja hirvittää 😀 🙁
Mulla meni se viikko, että alkoi se kipu helpottaa. Tsemppiä! Se on ikävä vaiva! Pyydä hyvät kipulääkkeet.
Mulla hammasta näkyi vain pieni kulma. Mulla väännettiin yli tunti, sitten reikä ommeltiin kiinni. Ei mitään lääkettä, ei kipuja. Vain viikon, ehkä parikin, suu ei auennut syödessä, puhuessa kyllä aivan hyvin. Aukaisin käsin ja söin soseruokaa, näkkileivän soseutin omaan kippoon, perunat toiseen ja lihat toiseen jne. Yli kaksi viikkoa söin pienellä lusikalla soseruokaa.
Hammas otettiin vanhanaikaisessa pystyssä istumassa, sen takia niin helppo. Tunsin usein kuinka leukaluut taipuivat.
Voisin vielä kirjoittaa oman mielipiteeni. Kaikki taaimmat hampaat joilla ei ole vastehammasta kannattaa ottaa pois mahdollisimman nuorena. syy; aina vaikeat juurihoidot yms. hoidot ei onnistu ja vanhemmiten yleensä hammaslääkärissä olo on tuskallisempaa, vaikka minä en yhtään pelkää, tms.