Hoitajatkin käyvät tauolla
37
Välillä saa aina miettiä, että missä omat, lakisääteiset tauot oikein on. Yleensä se menee niin, että kun olet istunut kahvitauolle tai jopa syömään, niin joko potilas soittaa kelloa tai lääkäri soittaa kierrolle. Tuolloin ei auta muu kuin nostaa takapuoli irti penkistä ja mennä sinne missä sinua tarvitaan, riippumatta siitä, että oletko tauolla vai et.
Välillä tulee mietittyä, että onko pakko, näinkö sen pitää ja kuuluu mennä? Kuinka monessa muussa ammatissa työntekijä joutuu nousemaan kesken lounaan jatkamaan töitä? Itse olen tehnyt usein niin, että menen syömään lounaan henkilöstöravintolaan ihan vain sen takia, että minun ei tarvitsisi keskeyttää ruokataukoani, vaan saisin syödä rauhassa ruokani loppuun, ilman soittokellojen kilinää. Jos taas on omat eväät mukana, niin silloin olen tietenkin osaston kahvihuoneessa syömässä niitä eväitäni ja altis soittokelloille ja tauon keskeytymiselle. Olen varma, että suurin osa hoitajista pystyy samaistumaan näihin fiiliksiin. Harmittaahan se. Itse ainakin yritän mennä tauolle aina sellaisessa tilanteessa, että kenelläkään potilaalla ei pitäisi olla mitään ihmeellistä asiaa taukoni aikana. Kuitenkin sitä asiaa usein silti tulee, mutta onhan meillä hoitajillakin oikeus hengähdystaukoon kesken työpäivän, vai mitä?
Yleensä kun potilas soittaa kelloa kesken sen hoitajan ruokailun tai sen kahvitauon, asia ei ole hengenvakava. Kyse voi olla jostain asian varmistuksesta, labratuloksen kysymisestä tai siitä, että asentoa pitää korjata tai peittoa laittaa paremmin päälle. Monesti olen miettinyt, että voiko potilaalle sanoa, että minä menen nyt syömään, vai pitääkö hoitajan olla koko ajan saatavilla?Toki ymmärrän sen, että jos tulee hätätilanne tai sellainen asia joka ei voi odottaa, niin kelloa pitää soittaa ja hoitajan pitää mennä silloin paikalle olipa tauolla tai ei. Usein kuitenkaan tilanteet ei ole niin akuutteja etteikö ne voisi odottaa sitä pientä hetkeä, kuten esimerkiksi, että hoitaja söisi sen ruokansa loppuun.
Itse en ole vielä koskaan kehdannut potilaalle sanoa, että minä menen nyt syömään, jos hetken aikaa pärjäisit, niin jatketaan sitten taas. Joskus tuo on käynyt mielessä ja ollut lähelläkin ettenkö noin sanoisi…
Mutta kun…
Koen, että hoitajilla pitää olla oikeus kunnolliseen taukoon, taukoon ilman keskeytyksiä ja ruoan jäähtymistä. Päivystyspolilla työskennellessä kahvitauot pidettiin monesti seisten, otettiin ns. pystykahvit tai sitten otettiin se kahvikuppi sinne kansliaan, että voitiin jatkaa samalla sitä työntekoa. Välillä työaikana ei tosiaan ole aikaa pitää niitä lakisääteisiä kahvitaukoja, vaikka ne meille kuuluisivatkin. Kahvikupista hörppiminen tietenkin näyttäytyy sitten potilaille ikävältä; siellä ne hoitajat vaan juo kahvia, eikä tee töitään. Väärin! Hoitaja juo kahvinsa koneen ääressä, että voi juurikin tehdä työnsä siinä samalla.
Ymmärrän tietysti myös sen, että ei potilaat ei välttämättä osaa ajatella asiaa siltä kannalta, että hoitajillakin ne tauot kuuluu työhön ja jossain välissä pitää käydä syömässäkin. Mutta kuka huolehtii hoitajien ruokatauoista jollei hoitaja itse? Voiko potilaalle sanoa, että minä menen nyt syömään?
mä olen joskus sanonut potilaalle että tehdään esim. kävelylenkki sen jälkeen ku oon tullu ruokatauolta. yleensä potilaat on ottanu moiset heitot ihan hyvin ja jopa osa pelästynyt että ”anteeksi ei ole kiire, syö ensin niin jaksat”. mä oon omalla tavalla itsekäs ruokailun suhteen, koska mä en vaan jaksa tehdä hommia ainakaan ilosena jos oon nälkänen 🙂 mutta se ottaa kyllä joskus hermoille kun miettii asiaa,kaupassa on tauotetut työt ja joku päästää tietyin väliajoin vessaan ja syömään. hoitajan on vaa syötävä kiireessä ja hyvä kun kerkii pureskellakkaan ruokaa kun on jo mentävä. mun mielestä siihen pitäs puuttua joka työpaikalla, esim että joku työkaveri hoitaa sun potilaiden kellojensoitot kun syöt ja sä vuorostas sen 🙂
Jep, tohon pitäis luoda joka paikkaan sellainen toimiva systeemi, että kaikki sais syödä eväänsä rauhassa, ilman keskeytyksiä 🙂
Minä teen aina niin, että kierrän ennen ruokataukoa potilaat, lopuksi kysyn, että olisiko jotain, mitä juuri nyt voisin tehdä. Sitten sanon, että ajattelin seuraavaksi mennä syömään ja olen hetken poissa. Orientoituneiden potilaiden kanssa toimii yleensä, eivätkä kellot soi ellei ole ihan pakko.
Joo, samaa itekin harrastan, että kierrän potilaat ennen taukoa mutta eipä se aina auta 🙂
Niin totta, ja oon miltsun kanssa samaa mieltä, että pitäisi olla joku systeemi että jokainen pääsee rauhassa syömään vaikka olisikin omat eväät. Eihän siinä ole mitään järkeä että ollaan koko päivä syömättä, kun on niin ”kiire”. Ei kukaan sellaista jaksa ja pidemmän päälle se töihin tuleminen alkaa vaan ottaa päähän.
”Kiire” heittomerkeissä tarkoittaa sitä että harvemmin on sellaisia päiviä, että ihan koko ajan on hätätapauksia jotka ei voi odottaa, vaan suurinosa on juurikin voiko tuoda mehua yms. ei kiireellistä.
Ehkä voisi miettiä sellaista, että käy ennen tauolle menemistä kysymässä potilailta että onko tällä hetkellä mitään mielenpäällä ennenkuin lähden lounastauolle.
Kyllähän sitä yrittääkin käydä aina kiertämässä potilaat, ettei nyt kellään heti olis mitään asiaa kun istut syömään mutta usein ne kellot silti soi 🙂
Mulle tulee aina todella huono olo, jos nälkä pääsee liian pitkälle ja olenkin joskus miettinyt, että en vois olla hoitaja, kun ei pääse syömään silloin kun haluaa. Eikä se olisi kauheen kivaa, kun sitten laatta lentäis potilaiden päälle. ?
No jep, paperityöt alkaa aina hidastua kun on oikeen kova nälkä, ajatus ei vaan luista, eikä jaksa oikein sitten muutenkaan.
Mie oon ollu kyllä välillä itsekäs ja sanonut hoidettaville et nyt on tauon paikka ja tulen sitten auttamaan ku on tauko pidetty. Vaikka hoidan muistisairaita ihmisiä niin ne osaa olla välillä liian fiksujakin, kun näkee hoitajien olevan tauolla. Eiköhä heti iske hätä..oli sitten kyse telkkarin äänenvoimakkudesta tai kun nyt juuri janottaa! ?
PS. Kiitos mahtavasta blogista! ?
Oleppa hyvä!
Ja joo, sama kai pitää ottaa itsekin käyttöön. 😀
Aika hassua, että hoitajilla ei esimerkiksi ole mitään ruokavuorosysteemiä, tai siis niin, että joku toinen katsoisi jonkun potilaat kun toinen on syömässä ja vice versa. Niinkun kaupan kassalla (eipä voi oikeen kyllä verrata:D). Mutta ymmärtäähän sen, että tuollainen systeemi saattaisi olla vähän hankala kun jokaisella ne omst potilaat joista tietää mitä tehty/tehdään jne. Kyllä itse potilaana soisin varmasti hoitajallenikim tauot ja jättäisin turhat soittelut väliin, jos tietäisin tämän tauolla olevan! Ehkä siis kannattaa vaan sanoa, että olen menossa syömään, soita vaan jos tärkeää asiaa tms! Mä en ainakaan pahastuisi, päin vastoin 🙂
Joissain paikoissa toi onnistuu tuo, että jätät jollekin toiselle ns. vastuun kun menet itse syömään, mutta monessa paikassa tuota käytäntöä ei ole. Ehkä pitää vaan rohjeta sanoa potilaille, et nyt meen syömään, nähdään kohta 🙂
Kaupan alalla sama juttu.. Kahestaan jos ollaan töissä niin pakkohan sinne kassalle on juosta jos se kassakello soi. Aamuvuoroissa kun on enemmän porukkaa niin taukojen pitäminen yleensä onnistuu ilman keskeytyksiä, onneksi.
Joo, ymmärrän. On se kumma, että asiat viedään niin kireelle että jopa tauot menee tolle mallille, että kuselle et pääse. ARGH!
Itselleni tuli mieleen, että mistä se potilas voi tietää, milloin hoitaja on tauolla? Ei varmaan mistään, jollei sitä hänelle kerro. Kuvittele olevasi potilas ja sinulle tulee tarve esim. saada korjattua asentoa. Sillä ei ole kiire, joten mietit soitatko kelloa heti vai vartin päästä. Et voi mistään tietää, onko hoitajalla nyt parempi hetki kuin hetken kuluttua. Joko pitäisi olla kiireellisiä ja kiireettömiä soittokelloja tai sitten hoitajan on vaan parempi sanoa, että lähden nyt tauolle ja tulen sen jälkeen taas katsomaan sinua.
Niin, eihän se voi tietääkään mutta jotenkin en ole ilennyt sanoakaan sitä, että joo moro meikä lähtee nyt syömään 😀 Joillekin toki vois silleen hienovaraisesti sanoakin mutta on myös heitä jotka ei sitä ymmärtäisi. Monelle hoitajan pitää olla koko ajan saatavilla.
Aika naiivia ajatella, että hoitajat ovat ainoa ammattitryhmä, joka ei saa pitää taukojaan. Omassa myyjän työssä on 9h vuoroja, jolloin ei sa pitää _yhtään_ taukoa, koska on ainoa myyjä kaupassa. Ruoka pitää syödä kiireessä ovenraossa kytäten ovea, tuleeko joku sisään kauppaan. On myös monia muita ammatteja ja töitä, joissa on niin kiire, ettei ehdi pitää taukoja. Arvostan erittäin paljon hoitajien työtä, mutta tuntuu siltä, että koko ajan tulee uusia juttuja, joissa hoitajat valittavat oloistaan. Tehkää asialle jotain työpaikallanne. Pitäkää oikeuksistanne kiinni älkääkö vain valittako sosiaalisessa mediassa. Ei kukaan teidän puolestanne lähde asiaa korjaamaan.
Kirjoitan teksteissäni asioista omasta näkökulmasta, en pysty käsittelemään jokaisen ammattikunnan varjopuolia, etenkään kun kaikesta minulla ei ole kokemusta. Tekstissäni kysynkin pariin otteeseen, että onko muilla aloilla näin. Ymmärrän sen, että asiat on levällään myös muissa ammateissa ja muilla työpaikoilla, kirjoitan kuitenkin vain siitä mistä itselläni on kokemusta.
Minä olen myös ollut kaupan kassalla ainoana työntekijänä kaupassa vuorossani, joka tarkoittaa, että kaikki tauot pidetään kun ehtii, jos ehtii. Välillä sai jännätä, kun vessa sijaitsi myymälän takahuoneen perällä, että kaatuuko koko kauppa jos sinne vessaan vaan on pakko päästä. 😀 Jonkun kerran asiakas joutui odottamaan kassalla myyjää sen takia, että olin työskennellyt kupla otsassa jo pidemmän aikaa.Hölmöltähän tuo tuntuu, mutta ymmärrän, ettei pikku liikkeissä yrittäjä asialle mitään voi. Toivottavasti asiakkaatkin ymmärtävät.
Joo oon miettinyt monesti tuota just, että a) en koskaan uskaltaisi olla niin pienessä kaupassa töissä missä olisit vain yksin vuorossa ja b) mites tauot. Rankkaa!
Meillä ei useinkaan lähdetä kesken ruokatauon, ellei tule hätäkutsua 🙂 potilailla on siis normaali soittokello, lisäksi huoneissa on apukutsu ja hätäkutsu (lähinnä siis hoitajia varten jos tulee tilanne) onhan se vähän raastavaa kun kello soi kokoajan ruokatauolla, mutta silti itsekin syön ensin loppuun ja menen vasta sitten. Meillä on osastonhoitajakin sanonut ettei ruokataukoa tarvitse keskeyttää potilaskellon takia.
Okei, ei meillä tuolla anneta kellojen soida,ne mennään hetimiten kuittaamaan 😀 Joskus oon vitsaillut, että pitäis olla puhelinyhteys sinne potilaishuoneisiin kahvihuoneesta. Vois kysyä helposti, että mikä on ja ilmoittaa, että tullaan pian, jos potilaan asialla ei ole kiire 🙂
Yhdessä vuodeosastolla missä olin kesän, oli kansliassa ja taukohuoneessa puhelin millä pysyty kuittaa kutsun! Oli kyllä kätevä kun pysty sanomaan että hetken päästä tullaan ja jotkut asiat sai hoidettua puhelimen kauttakin, kuten kysymykset mikä päivä tänään on yms! 🙂
Mun työpaikalla on ainakin puhelinyhteys potilaille sieltä kahvihuoneessa! 🙂 Voi huikata et mikä hätä ja jos ei kiireellinen nii sanoa et syön eka.
Tein mun yhden sairaanhoitajaopintojen harjoittelun Ruotsissa ja Suomessa pitäs monessa asiassa ottaa sieltä mallia. Kuten siitä että kun menit osastolla tauolle niin kollega huolehti sun potilaista sillä aikaa ja päin vastoin. Se tietysti vaikutti suuresti että Ruotsissa on 45min palkaton ruokatunti keskellä päivää. Ja sen 45min sai sit ihan rauhassa istua tauolla ja oikeasti levätä
Joo, monestihan se niin onkin, että jollekin sanotaan, että menen nyt syömään. Kuitenkin melko usein se on myös sitä, että sä pomppaat itse sieltä tauolta kuittaamaan sen potilaan soittokellon.
Luoja paratkoon jos ravintolassa työskentelevä haluaa ruokatauon pitää. Niin ne on hoitajatkin siellä kettuilemassa kun ei palvelua saa, oon lähtökohtaisesti samaa mieltä ettei 8 tunnin työpäivään kahvi-tai ruokatauot kuulu. Ei edes tessissä. Me kun ei tehdä silleen tärkeätä työtä kuin hoitsut, meidän päälle voi sylkeä.
Niin, minähän tässä nyt pohdin vain ääneen omaa ammattikuntaani ja meidän taukoja. Kysyin myös, että missä muissa ammateissa ruokatauot keskeytyvät ja ilmeisesti ravintola-alalla tätä myös tapahtuu. Ikävä kuulla. Kun kirjoitan postauksen, en valitettavasti voi käsitellä aihetta joka ikisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. Kirjoitan asiat omasta kokemuksesta, omasta näkökulmastani. Uskon, että vääryyksiä tapahtuu muillakin aloilla, mutta minä voin kommentoida vaan sitä mistä tiedän jotain.
Heippa! Minusta on ihanaa että raotat sairaanhoitajien työn puolia rehellisesti. Itse työskentelen ravintola-alalla ja vaikka työssä ei tietenkään kenenkään hengestä ole kyse, niin kyllä vaan se asiakas aina menee edelle. Joskus jos huono tuuri käy niin työpäivä voi venyä jopa yli 12 tuntiseksi etkä ole ehtinyt (siis ihan oikeasti sinulla on kokoajan asioita mitä et voi jättää tekemättä) syödä ollenkaan. Se on tosi kurjaa sillä siinä vaiheessa on kyllä jo todella huono olo ja silti täytyy pysyä reippaana ja iloisena. Tuo nyt oli se pahin skenaario mutta yleensä sen ruuan joutuu syömään samalla kun tekee töitä ja kahvitaukoja ei tällä alalla ole edes olemassa.
Kiva, että tykkäät. 🙂 Uskon, että teilläkin ravintola-alalla kiirettä pukkaa. Tsemppiä ja jaksamista.
Eihän potilaat tosiaan tiedä, milloin on tauko. Mutta tuskin pahastuvat, jos sanoo kiireettömän asian ollessa kyseessä että tulen ruoan jälkeen hoitamaan asian ja antaa aika-arvion. Tai sitten vaan antaa jonkun muun hoitaa omat potilaat tauon aikana.
Mee kotihoitoon töihin – mitkä tauot?
Kuselle olis kiva kuitenkin päästä, kohtuutonta pidättää sen 5-6h…
Meillä voidaan vastata kutsuihin myös kahvihuoneesta. Se on todella kätevää, olettaen että potilas kuulee hoitajan puheen =) Teillä on varmaan eri systeemi, mutta meillä työskennellään tiimeittäin. Eli 3 hoitajaa tiimissään aamulla. Jos tilanne kentällä vaatii, jää yksi vastaamaan kelloihin ja olemaan osastolla. Näin jokainen saa syödä rauhassa.
Minä teen työni, mutta tauoista pidän kiinni. Käyn kahvitauolla 10 min. ja ruokatunnilla 20 min. Olen yrittänyt sanoa työkaverille, että vuorotellaan ruokatunti, jos ei onnistu olen laittanut toisinaan munakellon soimaan 20 min. päästä. 🙂 Olen ajatellut, että minulla on oikeus pitää taukoni ja toisaalta tauot edistää työssä jaksamista. Yleisesti ottaen potilailla ei ole mitään henkeä uhkaavaa soittaessa, että ei voisi odottaa. Sairaanhoitajana kyllä tiedän missä huoneessa on akuutti potilas ja kenties odotettavissa kiireellistä toimintaa.
Meillä töissä tien toisella puolella on taukohuoneessa ja kansliassa laite mistä voi kysyä soittavalta potilaalta mikä hätänä. Auttaa siinäkin, että jos potilas pyytää kipulääkettä yms. niin voit jo ottaa sen mukaasi, säästää jalkoja 🙂
Puhuit toisessa tekstissäsi vuodeosastojen hierarkiasta, sitä ongelmaakaan meillä ole. Lääkärit tietävät etteivät voi hoitaa potilaita ilman meidän tietoja 😀
Itse kerron aina, että olen menossa syömään. ”Sopiiko, että minä käyn tässä välissä syömässä, jatketaan sitten sillä ja tällä asialla”. ”Käyn kanssa puurolla, niin jaksetaan taas paremmin.” Asialliset potilaat sen yleensä ymmärtävät. Meillä vaan töissä se paha, että vaikka potilaat ei soittaisi kovasti, niin läheiset iskevät aina tauolla kiinni ja tulevat viereen kertomaan asioitaan. Usein se ei haittaa, mutta välillä työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden vuoksi soisi, että pienen hetken saisi hengähtää. Outoa, että nämä ihmiset, jotka tauot keskeyttävät, vaikka hoitajalla olisi suu täynnä ruokaa, eivät varmaan omissa työpaikoissaan työtä jatka läpi ruokataukojen. Ehkä olemme jotenkin liian lähellä, että meille juttelemista mieltäisi niin, että nyt joutuu hoitaja töihin taas. Hyvä postaus!
Niin ja meitä on kaksi-kolme hoitajaa töissä vuorossa koko talossa, joten vuorottelu ei onnistu kun hommissa tarvitaan kahta. Lisäksi juuri tuon kuormittavuuden takia yhteiset tauot olisi iso työssäjaksamislisä. 🙂 Tsemppiä työhösi! 🙂