Hae
Mansikkapilvi

Lääkäri lyö hoitajaa ja kutsuu tätä orjaksi

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kuohuu. Lääkärit kohtelevat siellä hoitajia väärin. Kaksi lääkäriä on käyttänyt henkistä ja fyysistä väkivaltaa hoitajia kohtaan. Edelleen nämä lääkärit kuitenkin saavat työskennellä sairaalassa. Sain blogin lukijalta kommentin ottaa kantaa tähän aiheeseen. Sanonpa vaan, että jos kyse olisi hoitajista, niin he olisivat ainakin saaneet puhuttelun ja varoituksen tuollaisesta käytöksestä, jolleivat jopa potkut. Lääkärit sen sijaan työskentelevät edelleen samassa sairaalassa, ilman varoitusta!

Onneksi itselläni ei varsinaisesti ole kokemusta tällaisesta lääkäreiden käyttäytymisestä. Tosin, olen monta kertaa todistanut kun erikoistuva lääkäri murtuu paineen alla esimerkiksi päivystyksessä työskennellessä. Tällöin hoitajat ovat kyllä saaneet kuulla yhtä jos toista. Itse en ole näitä purkauksia koskaan ottanut henkilökohtaisesti. Ymmärrän myös tätä lääkäriä tavallaan. On kiire ja osaamista ehkä on, mutta ei itseluottamusta. Pitäisi hoitaa useampaa potilasta kerrallaan ja silti haluaisit keskittyä kunnolla siihen yhteen mutta jos keskityt vain yhteen, hommat ei etene ja tulee ruuhkia. Sitten sua käydään vähän välilä siinä oven raossa hoputtamassa tai sitten sulla on konsultaatiopuhelin, joka soi taukoamatta ja omat hommat ja ajatukset keskeytyy.

Erikoistuvat lääkärit on usein epävarmoja itsestään ja osaamisestaan, ja kukapa ei olisi sen vastuun alla mikä lääkäreilläkin on. Jos eivät ole epävarmoja, niin sitten he yleensä ovat pikkuriikkisen kusipäitä. Kyllä. Menee tovi ja tulee joku tilanne työssä vastaan ja oma asenne potkaisee itseään nilkkaan. Sitten tulee joku toinen lääkäri, yleensä kokeneempi ja tipauttaa tämän ylimielisen lääkärin maanpinnalle ja tämä ylimielinen lääkäri oppii tilanteesta ehkä jotain. Yleensä tällaiset tilanteet ovat lähteneet liikkeelle aloittelevan lääkärin minä tiedän kaikesta kaiken asenteesta. (Painotan nyt, että vaikka puhun käsitteellä lääkärit, niin en tarkoita joka ikistä lääkäriä.)

Ylimielinen asenne toisia lääkäreitä tai hoitajia kohtaan on tyhmää ja ennenkaikkea turhaa. Siellä työssä kuitenkin jokainen tarvitsee toistaan, että pystytään se työ siellä sairaalassa tekemään. Ei lääkärit pärjää siellä ilman hoitajia, eikä hoitajat ilman lääkäreitä. Eikä hoitajat pärjää ilman laitoshuoltajia tai labrahoitajia. Jokainen meistä on tärkeä tässä työssä ja siinä, että homma sujuu.

Lääkärit ovat jumalia

Oman työhistoriani perusteella voin sanoa sen, että vuodeosastoilla on ihan eri kulttuuri siinä miten lääkärit ja hoitajat kommunikoi vs. päivystyksessä työskennellessä. Vuodeosastoilla lääkärit juuri ja juuri tervehtivät esimerkiksi aamuisin (poikkeuksiakin tietysti on). Päivystyksessä taas lääkärit tulevat istumaan hoitajien kansliaan ja juttelevat välillä muustakin kuin vaan työasioista. He kohtelevat siellä hoitajia enemmän ihmisinä kuin vuodeosastoilla ja tämä on sitten ihan pelkästään minun oma kokemus asiasta.

Monet vastavalmistuneet hoitajat jännittävät lääkäreitä valtavasti. Se on se ilmapiiri mikä osastoilla on. Lääkärit on jumalia ja hoitajat alamaisia. Hoitajille kelpaa tiuskaista jos joku asia ei ole mennyt niin kuin on pitänyt, tai verikoevastaukset on vähän viipyneet yms. Itse oon aika napakka lääkäreille. En halua jännittää heitä vaan pidän heitä yhtälailla ihmisinä kuin ketä tahansa. Haluankin tsempata kaikkia vastavalmistuvia tai juuri valmistuneita hoitajia, että ei kannata jännittää lääkäreitä. Sen valkoisen takin alla kuitenkin on inhimillinen ihminen, ei mikään jumalolento.

Mutta tähän otsikon aiheeseen palatakseni. Mielestäni olisi vähintään kohtuullista, että nämä törkeästi käyttäytyneet lääkärit olisivat saaneet edes varoitukset toiminnastaan. Ylilääkäri tms. olisi hyvinkin voinut ottaa heidät puhutteluun ja opettaa, että noin ei yksinkertaisesti voi toimia, oli  sitten huono päivä tai  mikä tekosyy toiminnalle tahansa. Jos vääränlaiseen toimintaan ei puututa ylemmältä taholta, antaa se hiljaisen myönnytyksen näille lääkäreille toimia näin myös jatkossa. Kaikenlaiseen kiusaamisen pitäisi puuttua välittömästi, tapahtui se millä tasolla tahansa.

8 kommenttia

  1. Annie kirjoitti:

    Tosi kurjaa kuulla, että lääkärit kohtelee noin törkeästi hoitajia, mutta uskon ja toivon, että lääkärikunnastakin löytyy hyviä tyyppejä, jotka tekee työtään suurella sydämellä. Mun kokemus kuitenkin lääkäreistä on se, että ne ei edes katso minua ja kuunteleminenkin on vähän niin näin. Usein olen lähtenyt lääkäriltä ihan romuna kotiin, koska se tilanne vain on niin kauhea. Siinä ei ole mitään ihminen kohtaa ihmistä -tyyppistä tilannetta oltu lähelläkään, vaan juuri tuo kiireinen jumalolento koneensa takaa tekee jonkun veikkauksen, antaa reseptin kouraan ja passittaa tiehensä. Onneksi en ole joutunut sairaalaan! Kaikkea hyvää polullesi sairaanhoitajana, teet tärkeää työtä – toivottavasti myös lääkärit ymmärtävät tämän!

  2. Emma kirjoitti:

    itse olen tulevana keväänä valmistuva nuori lääkäri ja ihan yhtä lailla olen saanut jännittää hoitajia sairaalassa. Olen saanut erittäin huonoa kohtelua sekä vanhemmilta että nuoremmilta hoitajilta, ihan kunnon ilkeilyä.. molemmissa ammattiryhmissä osastaan kohdella huonosti työkavereita. Mielestäni myös sairaalassa tulisi kohdella kaikkia tasa-arvoisina, myös opiskelijoita. Ja vakuutan olleeni parhaani mukaan nöyrä ja ystävällinen näissä tilanteissa!

  3. Taru Mari/www.lily.fi/blogit/stuff-about kirjoitti:

    Mitä ihmettä? Monoa samantien tollasille. 🙁

  4. Jade kirjoitti:

    Ei kyllä tuollaista käytöstä tulisi sallia, ei keneltäkään, eikä omassa työpaikassa. Kuulostaa kyllä omituiselle, ettei mitään rangaistusta ole tullut kyseisille lääkäreille.
    Kyseisen tapauksen ulkopuolelta pitää näin lääketieteen keskivaiheen opiskelijana pitää kyllä kertoa, etteivät lääketieteen opiskelijatkaan saa aina hyvää kohtelua kaikilta hoitajilta. Ei myöskään kaikilta lääkäreiltä. Aina on tympeitä tyyppejä, mutta on myös hyviä tyyppejä. En koe, että tämä liittyy oikeastaan mitenkään ammattiin. Itsekin opiskelijana jännitän joskus hoitajia, varsinkin kun itse on aika kokematon joissakin hoitajille itseselvissä asioissa (vaikkapa haavanhoidosta en tiedä oikein mitään). Ilmapiirit vaihtelevat niin paljon eri osastoilla, että uskon ilmapiirin riippuvan vain siitä, millaisia persoonallisuuksia työpaikalle on sattunut.

  5. Mira kirjoitti:

    Jos joku löisi minua, aivan sama missä, tekisin rikosilmoituksen. Älkää hyvät ihmiset hyväksykö väkivaltaa keneltäkään.

  6. Sanna K. kirjoitti:

    Se mistä tämä juttu sai alkunsa on tottakai täysin väärin, absurdia ja käsittämätöntä.
    Mutta muuten tämä kirjoitus… Jokainen vasta vaömistunut lääkäri on missä tahansa paineen alla ja tottakai aluksi epävarma mutä ei helpota hoitajien kohtelua! Se on ollut jokaikisessä sairaalassa aivan mieletöntä työpaikkakiusaamista itseni ja kaikkien kurssikavereideni kohdalla! Harva hoitaja pitää vasta valmistunutta lääkäriä kuten vertaistaan – meille ilkutaan, kiusataan, testataan, haastetaan. Miksi ihmeessä ei hoitajat käyttäydy inhimillisesti lääkäreitä kohtaan, jos kerran ymmärtävät, että tunnemme painetta ja epävarmuutta? Miksi pitää päästä näpäyttäämään? Miksi ei voi kohdella kuten normaalia ihmistä ja kollegaa? Harva meistä on kusipää luonteeltaan, mutta kyllä kiireessä ja paineessa usein yksin lääkärinä vastuussa vaikkapa lastenklinikasta niin kyllä siinä saattaa tiuskaista ihan pelkästä epätoivosta, kun kymmenes hoitaja tulee hoputtamaan ja ilkkumaan. Äärimmäisen harva vastavalmistunut tuntee ”minä tiedän kaikesta kaiken”, mutta jos taas näyttää epävarmuutensa voi olla kaikki mennyttä hoitajien kanssa työskennellessä. Aluksi kysyin mielipiteitä kokeineilta hoitajilta, koska onhan heillä käytännönkokemus ja näin sain vahvistusta omaan työhöni – kunnes kuulin käytävällä ” se uus lääkäri ei oo kyllä taas mistää kotosi, kyselee meiltä neuvoja, ihan naurettava tapaus. Kiltti ja mukava mutta laittaa kaiken vastuun hoitajille”. Että tee niin tai näin niin koskaan ei voi hoitajia miellyttää, aina olemme mielestämme jollakin tapaa huonoja tai jotakin teemme väärin. Olen yrittänyt löytää tasapainon hoitajien kanssa työskentelyyn ja suurin osa kollegoista on kanssani samaa mieltä: yritys työskennellä sopuisasti hoitajien kanssa on suurin haaste työn toteutuksessa. Kurjaa, koska meidän pitäisi olla tiimi. Jos hoitajat antaisivat alusta astiahdollisuuden lääkärille ehkä huomaisitte, että todella suurin osa on inhimillisiä – ei jumalia eikä kusipäitä.

  7. Maria kirjoitti:

    Ihmisiä on monenlaisia ja jokaisella toki omanlaisensa tyyli toimia työyhteisössä, mutta pakko myös kommentoida hiukan toisenlaista näkökulmaa asiaan. Itse vastavalmistuneena ja nyt erikoistuvana lääkärinä olen saanut kohdata kyllä aika tylyä käytöstä hoitajien osalta lähinnä sairaaloiden vuodeosastoilla, jo opiskeluaikana tuntui että moni hoitaja otti oikein asiakseen varmistaa, ettei meille tuleville lääkäreille vain muodostu mitään kuvaamaasi yli-ihmisen luuloa itsestään (ei olis tullut mieleenkään silloin eikä nyt). Meidän vuosikurssille taidettiin jo ekoina päivinä alkaa tankata sitä tosiasiaa, että ilman hoitajia ei kukaan lääkäri ole yhtään mitään, eikä olisi kyllä itelle tullut mieleenkään ajatella toisin. Toki sen nyt kandivaiheessa ymmärrän, että se lääkisopiskelija on vaan tiellä osastolla, mutta näin erikoistuvana en enää joidenkin käytöstä ymmärrä. Itse oon aina pyrkinyt tulemaan juttuun kaikkien kanssa ja uudella osastolla ottanut uuden tulokkaan roolini vastaan nöyrästi ja enemmän kuin mieluusti ottanut kaiken hoitajan ammattitaidon ja -tiedon vastaan ja pyrkinyt toimimaan osana moniammatillista työryhmää, mutta ei. Jokaiseen uuteen paikkaan mennessä jännitän eniten hoitajia. Edelleen osan käytöksestä oikein huokuu semmoinen tarve joka käänteessä päästä näpäyttämään ja käyttäytyä ylimielisesti, joka ilmenee ihan konkreettisesti silmien pyörittelynä ja siinä ettei edes voida aamulla sanoa hyvää huomenta takaisin. On tietynlaisia lääkäreitä ja on tietynlaisia hoitajia, mutta kyllä sekin vaan on faktaa että aika paljon ns lokaa niskaan saadaan me nuoret lääkäritkin teidän hoitajien taholta ja omien kokemusteni pohjalta siinä ei aina todellakaan ole kyse siitä että sitä saat mitä tilaat vaan ennemminkin osaan hoitajakunnasta on todellakin iskostunut tommonen ajatusmaailma, että lääkäriä ei kumarreta, vaikka se kumartais sulle ensin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *