Jälleen kuohuu, eikä syyttä!
118
Herkimmille varoitus voimakkaasta kuvamateriaalista blogin lopussa.
Iltapäivälehdet pursuaa jälleen juttuja ihmisten kokemuksista eri päivystyspoleista. Tällä kertaa juttujen pääaiheena on hoitamatta jääneet vakavat tilanteet. Tärkeä aihe! On todella ikävää lukea juttuja esimerkiksi siitä pienestä lapsesta, jonka vaivaa ei oltu otettu tosissaan missään vaiheessa ja sitten tilanne kerkesi edetä todella pahaksi. Ketkä on syyllisiä siihen, että vastaavia tilanteita aina välillä tapahtuu?
Miksi päivystykset ruuhkaantuu?
Päivystykset ovat täynnä ympäri suomen. Päivystyksiin hakeutuu paljon sellaisia ihmisiä, sellaisilla vaivoilla jotka eivät ole niin akuutteja, että ne pitäisi hoitaa juuri sillä hetkellä tai viimeistään muutaman tunnin sisällä. Sehän se on loppujen lopuksi päivystyksen tarkoitus;
Se on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille ja loukkaantuneille, joiden
- tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa sairastumisesta ja
- hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai
- henki on uhattuna.
Kuitenkin päivystykseen hakeutuu hirveästi ihmisiä sellaisilla vaivoilla, jotka voisi hoitaa arkipäivänä myös omassa terveyskeskuksessa. Minun mielestäni riittävä peruste päivystykseen tulolle ei ole se, että kun sinne omaan terveyskeskukseen ei saa aikaa. Hoitajaresurssit ovat hyvin rajalliset päivystyksissä ja kuitenkin jokainen joka päättää päivystykseen tulla on hoidettava jossain vaiheessa. Väkisinkin sieltä suuresta massasta saattaa joskus jäädä huomaamatta se, joka on oikeasti sairas ja tarvitsisi välitöntä apua. Se on todella harmillista mutta inhimillistä kun hoidetaan hyvin suuria ihmismääriä minimikapasiteetilla. Yhtä potilasta kohden ei varmasti useinkaan ole edes sitä puolikasta hoitajaa.
Halusinkin jakaa #throwbackthursday :n vuoksi uudelleen tämän hyvin ajankohtaisen postauksen.
Odottelua päivystyspolilla
Oletko joskus joutunut päivystykseen mennessäsi odottelemaan kohtuuttoman kauan? Meneekö sinua pienemmällä vaivalla odotteleva ihminen edelle ja pääsee nopeammin vielä kotiinkin? Se ärsyttää, uskon sen.
Päivystyksen käytännöt ei vaan varmasti aukea ihmisille jotka eivät ymmärrä päivystyksen toimintamallia. Ärsyttää lukea iltapäivälehdistä ja Facebookista kommentointia siitä miten hoitajat ei tee työtään ja tyhjässä päivystyksessä joutuu odottelemaan kohtuuttoman kauan.
Haluan nyt avata muutamia asioita miksi päivystyksessä joutuu odottelemaan.
Ensinnäkin, päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. He ketkä meinaa kuolla käsiin tai kenelle aiheutuisi suurta haittaa sen vuoksi jos hoitoa ei aloiteta esimerkiksi 10 minuutin sisällä saapumisesta hoidetaan ensin, oli aulassa sitten kuinka monta kymmentä päätä tahansa odottamassa.
Päivystykseen tullessa sinut jututtaa kokenut sairaanhoitaja. Samalla kun hän kyselee sinulta sinun oireista ja vaivasta, niin samalla hän tekee hoidontarpeen arviointia. Sairaanhoitaja miettii sen, että kuinka nopeasti sinun on päivystyshoitoa vaativan ongelman kanssa kohtuullista odottaa, eli määrittää sen mihin kiireellisyysluokkaan kuulut. Painotan sitä, että päivystykseen tulisi hakeutua ensinnäkin vain siinä tapauksessa jos sinulla on päivystyshoitoa vaativa vaiva, joka ei voi odottaa seuraavaan päivään tai siihen kun oma terveyskeskus jälleen palvelee. Päivystys ruuhkautuu usein näiden ei-päivystyksellisien vaivojen takia. Huomioi myös se, että ambulanssilla sinä et pääse automaattisesti suoraan lääkärille! Samanlainen hoidontarpeen arviointi tehdään ambulanssilla tuleville potilaille.
Päivystyksessä on triage-luokat joilla potilaat luokitellaan kiireellisyysjärjestykseen. Se vastaanottavahoitaja, eli triagehoitaja määrittelee sinun vaivan kiireellisyyden. Tiimeissä olevat hoitajat voivat muuttaa sitä kiireellisyyttä, jos verikokeissa tai voinnissa tapahtuu muutosta suuntaan tai toiseen, siihen reagoidaan ja triage-luokkaa voidaan vaihtaa. Joskus harmillisesti päivystykseen tulee paljon C tai D-luokan potilaita. Eli niitä yleisimpiä luokkia, ei niin kiirellisiä, ei välitöntä hoitoa vaativaa. Ja sitten jos heitä on useita niin jonkun täytyy aina odottaa, kaikkia kun ei voida mitenkään hoitaa yhtäaikaa, ei ole tiloja eikä henkilökuntaa. A ja B triageluokan potilaat menevät aina muiden edelle.
Huomioitava seikka on myös se, että päivystyksessä on useampia lääkäreitä yleensä kello 8-22 välillä. Jokaiselle lääkärille on määritelty se oma potilasryhmä joita he keskittyvät tutkimaan. Päivystyksessä on mm. kirurgeja, sisätautilääkäreitä, neurologi ja näistä jokainen tutkii vain niitä oman erikoisalan potilaita, paitsi jos on hiljaista tietyllä erikoisalalla, niin sitten autetaan muita tiimejä. Eli vaikka yhden huoneen ovi kävisikin ja sinne menee joku sellainen henkilö joka on tullut päivystykseen sinun jälkeen ja näyttääkin vielä olevan paremmassa kunnossa kuin sinä, niin just se lääkäri ei välttämättä edes pystyisi sinua tutkimaan. Ei sisätautilääkärit tutki kirurgisiapotilaita eikä kirurgit hoida esimerkiksi diabeetikoita.
Hyväkuntoiset esimerkiksi sisätautilääkärille ohjatut potilaat joutuvat odottamaan myös joskus sen takia jos tuolla maakunnassa sattuu jotain hyvin akuuttia. Joku voi saada esimerkiksi sydäninfarktin. Ambulanssi antaa tällöin päivystykselle ennakkoilmoituksen, jossa he kertovat milloin tulevat ja mitä tuovat. Tuolloin valitettavasti se sisätautilääkäri joutuu keskeyttämään esimerkiksi just sinun papereihin tutustumisen, VAIKKA juuri sinä olisitkin ollut vuorossa seuraavana. Hänen pitää keskittyä täysillä tähän akuuttiin potilaaseen, joka on tulossa ja joka ei voi jäädä odottelemaan hoitoa vaan hänen hoitonsa on aloitettava välittömästi.
Mitenkäs sitten akuutit flunssat ja poskiontelovaivat ja kuumeilut. Jos yleisvointi on hyvä, niin nämä potilaat ohjautuvat joko peruslääkärille tai sitten sairaanhoitajan vastaanotolle. Yleensä tälle lääkärille joutuu odottelemaan kaikista pisimmän aikaa, koska yleensä näitä lääkäreitä ei ole kuin yksi ja yleensä nämä vaivat ei varsinaisesti ole sitä mitä päivystyksessä pyritään hoitamaan. Flunssat ja poskiontelovaivat sun muut perinteiset nuhaflunssat hoidetaan siellä omassa terveyskeskuksessa arkiaikana, tai siis pitäisi hoitaa.
Se on tietenkin hoitajien ja lääkäreiden vika
Jonot päivystyksissä ei helpotu sillä, että hoitajien työtä haukutaan ja kritisoidaan. Hoitajat pystyvät tekemään asioita tiettyyn pisteeseen valmiiksi. Hoitajat pystyvät lääkitsemään kipeät potilaat vain perinteisellä Burana + Panadol kombolla, muuhun ei ole lupaa. Muut lääkkeet on lääkärin määräyksen takana. Kaiken lisäksi, lääkärit haluavat usein nähdä kipeän potilaan kipeänä, eikä lääkittynä, mutta toki esimerkiksi murtumien arviointiin ei kivunhoito vaikuta.
Hoitajat usein tilaavat verikokeita ilman lääkärin erillistä määräystä, ihan vain sen takia, että homma olisi sujuvampaa. Virallisesti niin ei tarvitsisi tehdä mutta hoitajat yrittävät nopeuttaa asioita, että sitten kun potilas menee lääkärin vastaanotolle, niin mahdolliset verikoetulokset olisivat jo lääkärin käytettävissä eikä enää tarvitsisi odotella niitä. Joskin kyllä usein sisätautilääkärit haluavat niin spesifejä tutkimuksia, että on parempi odotella se lääkärin määräys niistä verikokeista.
Paljon tulee myös kritiikkiä, että humalaiset häiriköt ja sekavat potilaat hoidetaan ripeämmin kuin kunnolliset ja rauhalliset potilaat. No, tässä on se pointti, että yritetään saada se päivystys rauhallisemmaksi. Päivystyksessä on usein lapsipotilaita, eikä heidän tarvitse nähdä sekavia, kiroilevia humalaisia. Toisekseen sekavasti käyttäytyvä ihminen sitoo yleensä useamman hoitajan itseensä, eli se on sitten pois kaikilta niiltä muilta ketkä päivystyksessä hoitoa odottelee. Eli toisin sanoen, kun nopeasti hoidettava eli pienellä vaivalla mutta paljon hoitajia työllistävä potilas saadaan eteenpäin, jää käsiä sitten muiden potilaiden hoitoon paremmin, vaikka se ehkä epäreilulta voi kuulostaakin.
Luin yhden esimerkin eräältä keskustelupalstalta. Henkilö valitti kun oli joutunut istumaan murtuneen jalan kanssa useita tunteja päivystyksessä. Henkilö oli kuulostellut vaivaansa pari päivää jo tätä ennen kotona, eli mikään tuore murtuma ei siis ollut kyseessä. Jos kärsii odotella murtuneen jalan kanssa kotona kaksi vuorokautta niin sitten muutaman tunnin odottelu päivystyksessä tuskin enää haittaa tekee. Näitä tällaisia asioita arvioidaan juurikin triagehoitajan toimesta, kun päivystykseen tullessa suoritetaan hoidontarpeen arviointia.
Saako töissä puhua muuta kuin työasioita?
Monet valittavat siitäkin kun hoitajat juttelevat keskenään, joskus jopa nauravatkin töissä vaikka aula pursuaa potilaita. Nämä hoitajat joilla on aikaa juoruta ja vitsailla, niin miksi he eivät hoida potilaita? No tästä päästään siihen, että hoitajat on todennäköisesti tehneet voitavansa. He odottelevat, että lääkäri antaisi lisää määräyksiä mitä tehdä. Voitte uskoa kun kerron, että joka ikinen hoitaja päivystyksessä toivoisi mielummin, että se päivystys olisi tyhjä kuin tupaten täysi ja hommia tehdään sen eteen, että ihmiset pääsisivät eteenpäin joko kotiin, terveyskeskukseen tai osastolle.
Monet valittavat sitä, että päivystyksen aula on ollut täysin tyhjä, siellä on vain joku Maija Meikäläinen ollut odottamassa pääsyä lääkärille. Tiedoksi vain teille kaikille aulassa odottaville, että ne huonokuntoisimmat potilaat hoidetaan jossain ihan muualla kuin siellä käytävillä ja aulassa. Yöaikaan päivystyksessä on vähemmän työntekijöit ja jos akuuttihoitohuoneessa on yksi esimerkiksi elvytettävä, se sitoo jo neljästä viiteen hoitajaa, helposti. Miettikää, yksi potilas sitoo viisi hoitajaa?! Sitten siihen viereen pari toisenlaista akuuttia hoidettavaa… Mistä revitään hoitajat heille? Siinä tapauksessa se aulan Maija saa jatkaa valitettavasti odotteluaan.
On ikävää kun usein joutuu omaa ammattiaan ja tekemisiään puolustelemaan. Kuinka paljon iltapäivälehdissä kirjoitellaan vain kaikkea negatiivista siitä mitä hoitajat tai lääkärit tekevät tai jättävät tekemättä. Milloin olisi aika keskittyä johonkin positiiviseen ja vaikka kehua?
Kuinka monta hoitajaa tässäkin tilanteessa on ollut kiinni? Kiireettömät ovat saaneet odotella… Kuva Meddy Bear @Facebook
Voi Noora! Jälleen uskomattoman hyvin naulankantaan! ??
🙂
Mitalilla kaksi puolta. Näitä keskusteluja ei oikeastaan kannattaisi käydä niin kuin nyt, juupas eipäs tasolla. Vanha konsti pitäisi ottaa käyttöön. kellokalle joka selvittäisi mitä tehdään ja paljonko meni aikaa.
Mutta varsinaiseen asiaan. Minulle sattui tapaturma, sirkkeli katkaisi puolet peukalon päästä eli ei kuitenkaan lähtenyt irti kokonaan. Tilasin ambulanssin kun tiedäthän miten verta tulee peukalostakin. En uskaltanut lähteä ajamaan omalla autolla kun matkaa on Pohjois-Karjalan keskussairaalaan 20 km. Siellä ei ollut mitään kiirettä. Paperipyyhkeitä antoivat ison nipun. Odottelin ja välillä kävin sanomassa että ompelisivat kiinni muuten leikkautunut osa kuolee veren puutteeseen. Ei mitään tapahtunut, pyyhkeitä vain lisää. Viisi tuntia odotin niin sitten isomahainen lääkäri lopulta ompeli. Epäilin että tarvitseeko enää ommella kun varmaan kuollut. Lääkäri tutesi että mene ja leikkaa loputkin irti. Viikon päästä peukalonpää tipahti pois. Oli kuollut veren puutteeseen. Nyt en arvosta terveydenhoitohenkilöstöä. Laiskaa, siis laiskaa ja kylmäpäistä porukkaa. Eivät välitä työstään, laki ”sari sairaanhoitaja” oli hyvä esimerkki. Joskus olen joutunut käymään terkkarilla ja kuva ei ole parantunut.
Yksi syy C ja D potilaiden hakeutuminen päivystykseen on se kun työnatyönantaja vaatii lääkärintodistuksen sairauslomasta. Eli jos sairastut lauantaina tai sunnuntaina ja olisi työvuoron silloin niin mistäs silloin saat sen lääkärintodistuksen kuin päivystyksessä?
En ole missään vaiheessa valittanut tästä aiheesta. Tiedän, että jos se lappu on saatava, niin se on saatava. Järjestelmä tökkii tässä kohtaa.
Tampereella ihan tavallista: jonotat korvakipuisen, itkevän lapsen kanssa terveyskeskuksessa pari tuntia (aamulla puhelimessa käskettiin tulemaan hoitajan päivystkseen koska lääkärinaikoja ei ole), hoitaja toteaa ettei lääkäriä ole: menkää Acutaan päivyatykseen. Purnaukset ja puolustelut voisi osoittaa kaikinpuolin Sipilälle!
Oon samaa mieltä että päivystykseen tulee paljon potilaita jotka ei välttämättä tarvisi päivystyksen palveluita vaan pärjäisivät hyvin seuraavaan päivään. Itse olen sairaanhoitaja myös ja töissä sellaisessa sairaalassa että omalla ilmoituksella ei voi olla pois sairastuessa muuta kuin arkisin kun Osastonhoitaja on töissä ja antaa luvan. Ihan hävettää iltaisin ja viikonloppuisin sairastuessa mennä sinne päivystykseen hakemaan sairauslomatodistusta flunssan tai jonkin muun pienen vaivan takia joka kuitenkin estää töihin menon. Päivystyksen henkilökunta katsoo siinä vaiheessa kieroon ja ihmettelevät ääneen että miksi tulin päivystykseen. Joka kerta saa selostaa syyn? Tämän sanon sillä että joskus on niitä turhiakin sielä päivystyksessä joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kun mennä päivystykseen.
Ymmärrän tavallaan ne ketkä hakevat sitä saikkulappua kun muualta ei saa. Heidän vaan pitää malttaa sitten odotella, saikkulapun hakijoita ei varmasti ensimmäisenä hoideta, ei saa alkaa narisemaan jos jonottelu viivästyy. 🙂
Samaa meinasin myös tulla kommentoimaan. Itsekin olen sija viikonloppuna se on päivystys josta sen saikkulapun saa, valitettavasti. Ja kohta kun päivystys muuttaa kauemmaksi niin voi miettiä että menisikö puolikuntoisena töihin ennemmin kuin ajaa 50 kilsaa päivystykseen istumaan ja häpeämään kun vain flunssan kanssa sinne menee ruuhkauttamaan ”turhaan”.
*sija = sh ?
Hienoa että on työpaikkoja jossa saa edes arkisin olla omalla ilmoituksella pois. Omassa työpaikassani joutuu lähteä saikkulapun hakemaan aina. Vaikka esimies antaisi luvan lähteä kesken työvuoron sairastumisen takia pois niin ei kun saikkulappua hakemaan vaikka ois köntsät housussa noro viruksen takia . Se että päivystyksiä sais tyhjättyä vaatis aika moneen asiaan muutoksia . Just työpaikkoihin pakolliseksi että kaks päivää saisi edes kerran vuodessa olla omalla ilmoituksella pois ja että niihin omiin terveysasemiin olisi niitä aikoja . Se on aika toivoton tunne kun yrität saada sieltä aikaa varattua ja soitat heti kun ajanvaraus aukeaa ja vartin päästä ajat loppu ja tiettyjä päiviä pidemmälle ei aikoja anneta . Pompotellaan siis ihmisiä niin kauan että sattuis jonkun ajan saamaan. En yhtään ihmettele että siinä turhautuu usea ja lähtee päivystykseen koska sinne ainakin pääsee, tosin täällä päivystykseen etukäteen soittaminenkin tuntuu todella inhottavalta koska hoitajat tuntuvat omaavan kristallipallon ja pystyvät puhelimitse kertoa oletko tarpeeksi sairas että kannattaako sinne tulla. Sairastaminen on aina subjektiivinen kokemus mikä tuntuu unohtuvan hoitajilta usein. Mutta oli siis todella mielenkiintoinen ja sh näkökannasta avaava kirjoitus 🙂
Jep, miksi kaikki työpaikat ei ota käyttöön tuota, että omalla ilmoituksella voisi olla päivän tai pari poissa. Tutkimukset osoittaa, että nämä paikat missä tämä käytäntö on voimassa, niin sairaslomat eivät ole ainakaan mitenkään hurjasti lisääntyneet. Ei ihmiset huvikseen saikuta.
Hyvää kevättä sinne 🙂
Saikkulappua joskus joutunut hakemaan ja miettinyt sitä, että on typerää istua vaikka oksennustaudissa (tartuttamassa muita ja tuntuuhan se niiiiin kamalalta) ja odottee vaan paperia… jonka joutuu kiikuttamaan työnantajalle.
Lasten kanssa päivystyksessä istuminen on tuskaa. Toinen huutaa kipeänä ja hoitaja juurikin ihmettelee, ettei juuri ennen päivystykseen tuloa ole annettu lääkettä. (Siksi että lääkäri voi todeta myös kuumeen)
Ei lääkärin tarvitse todeta kuumetta ihan omakätisesti mittaamalla. Kyllä se uskoo kun kerrot. On epäreilia pitää lasta korkeassa kuumeessa, ethän itsekään halua sitä, vaan omaa kuumettasi lasket lääkkeellä, koska se helpottaa. Lääkärille on myös arvokasta informatiota nähdä, jos kuume laskee hyvin kuumelääkkeellä. Jos sitä ei ole annettu, voidaan joutua odottelemaan päivystyksessä ylimääräiset 30-60min, jotta tämä vaste nähtäisiin. T. Lääkäri
Mistä toi vika kuva on ja mitä tossa on käyny?
Se on eräältä Facebook sivustolta, Meddy Bear. Siinä on hoidettu akuuttia potilasta. Joskus traumapotilaiden jälkeen potilaan hoitopaikka voi näyttää tuolle. Siinä on taisteltu elämästä ja kuolemasta.
Tosi hyvä teksti, avarsi paljon näkemystä. ?
Hyvä, että avarsi! Tietoa pitää jakaa 🙂
Hoitajana itseänikin on harmittanut taas tämä mustamaalaaminen. Totta on, ettei resurssit ole sellaiset, mitä niiden toivoisi olevan.
Olen saanut aina ensiluokkaista hoitoa, viime kokemus toissapäivältä. Voin hyvin jonottaa muutaman tunnin saadakseni ensiluokkaista hoitoa pienellä päivämaksulla. Aina voi hilata itsensä myös yksityiselle, jossa saakin maksaa monta sataa euroa pelkistä laboratoriotutkimuksista. En edes uskalla miettiä, paljonko oma hoitoni on oikeasti kustantanut kaikkine labroine, lääkityksine ja kuvantamistutkimuksineen.
Olen elossa ja siitä kiitollinen. 🙂
Niinpä. Se että hoitovirheitä tapahtuu ja ruuhkia syntyy, ei häviä sillä että hoitajat ja lääkärit haukutaan ja päät viedään vadille. Pitäisi miettiä mistä ne ongelmat syntyy.
Ihanaa kevättä sinne!
Eikä ne hoitovirheet lopu sillä että kiireet loppuu. Lääkärit ja hoitajat ovat ihmisiä ja ihmisille sattuu virheitä oli ruuhkia tai ei. Toki kiire varmaan lisää virheitä jonkun verran. Jokaisessa ammatissa sattuu virheitä mutta valitettavasti sairaiden hoidossa virveet voivat olla kohtalokkaita. Ei kukaan tahallaan virheitä tee. Lääkärit ja sairaanhoitajat tekee todella arvokasta työtä ja olen todella iloinen että saan asua tälläsessä maassa jossa on niin hyvä (ja halpa kansalaisille) terveydenhuolto.
Kiitos!
Hyvä teksti! Avaa varmasti monelle tilannetta. Itselleni tuo luokittelutekniikka tuli uutena vaikka loogisestihan akutiit tietty menee ensin.
Mielestäni on siis itsestäänselvyys olla menemättä ensiapuun ilman akuuttia vaivaa. Ehkä enemmän ymmärrän vanhempien huolen pienestä lapsesta, joka halutaan tuoda yöllä/viikonloppuna tarkastukseen. Mutta että omaa flunssaa tms? Tuoko ihmiset sitten viikonloppuna ensiapuun, kun yksityiset on niin kalliita? Itselläni on työterveys yksityisellä ja siksi tuntuu loogiselta sinne mennä vaikka viikonloppuna, jos ei ole akuutti tilanne.
Tätä mä olen kans ihmetellyt. Mulla itellä pieni 8kk lapsi kotona ni sais olla todella kipee, että lähtisin päivystykseen ”vaan flunssasen” lapsen kanssa. Onko nykyajan vanhemmat niin tietämättömiä, et lähtee vkl:na ilta/yöaikaa huvikseen päivystykseen istumaan ja sitten valittavat kun siellä joutuu odottelee monta tuntia ja lapsi kipeenä huutaa? Eikä voi odottaa seuraavaan päivään ja mennä sinne tk:hon sen flunssan/korvatulehduksen tai muun takia. Kaikkien pitäis lapsen kanssa osata varautua kipulääkevarastoon kotona, et pystyis toisen oloa helpottaa itse. Kyllä se lapsi mieluummin sairastaa kotona peiton alla, ku istuu tunti kausia päivystyksessä, missä on pienelle muutakin stressattavaa. En tiedä ajattelenko mä väärin ”vähättelenkö” lapsen sairastamista, mut ite ei tulis mentyä kun sit ku oikea hätä. Oma äiti perushoitaja, niin me ei olla siskon kanssa koskaan lapsena istuttu päivystyksessä pikku vaivojen takia. Äiti on tiennyt muten kuuluu hoitaa. Ja itse kaks kertaa lapsena joutunut päivystykseen. Eka kerta ku poltin puoli pakaraa kiukaaseen ja toinen kun juoksin lasiovea päin ja aukes ranne ja polvi.
Nykyajan vanhemmat on tietämättömiä. Lasta saa ja pitää lääkitä samalla tavalla kuin aikuista ( en nyt puhu annoskoosta, enkä vastasyntyneistä). Uusille vanhemmille pitäis olla joku peruskoulutus vanhemmuudesta ja lapsen hoidosta, ihan niinku lääkehoidosta lähtien 😀
Päivystyksestä haetaan pahimmillaan antibiootti lapsen tulehtuneeseen korvaan ja seuraavana päivänä tuodaan bebe takaisin kun korva on edelleen kipeä ja irmapetteri 2v ei_halua_ottaa lääkettä. Been there..
jep. :I Sitten se Irma-Petteri ottaa kuitenkin ihan kiltisti sen lääkkeen kun hoitaja antaa.
Itse ainakin voin sanoa tuoreena äitinä että kyllä me vanhemmat ollaan tosiaan tietämättömiä. Mutta en tiedä miten me ”nykyajan vanhemmat” sitten erotaan edellisistä sukupolvista… Ei kaikilla tavallisilla pulliaisilla ole tietämystä lääkeasioista ja sairauksista niinkuin esimerkiksi Noora sinulla sairaanhoitajana, eikä se mun mielestä tee vanhemmasta yhtään huonoa vaikkei näistä tiedäkään. Ja en kyllä usko että kukaan vanhempi menee ”huvikseen” vauvan kanssa päivystykseen niinkuin Ihmettelevä äitk miettii. Ja kyllähän vanhemmille kaikenlaisia valmennuskursseja ja muita järjestetään joista tietoa lapsen hoidosta saa mutta ei siihen vanhemmuuteen ja huoleen siitä lapsesta mitkään ”peruskoulutukset” valmista. 🙂 Toivottavasti hoitohenkilökunta ymmärtää edes hiukan meitä vanhempia joilla on huoli omasta lapsesta (vaikka se huoli olisikin turha) eikä heti ole vastassa asenne että ollaan tietämättömiä ja oltais voitu kotonakin olla.
Mutta kiitos Noora tosi hyvästä kirjotuksesta! 🙂 Varmana monetkaan ei ymmärrä tuota systeemiä joka päivystyksessä on ja turhaan naputetaan siellä jonottamisesta. Sairaanhoitajat on kyllä yks niistä ammateista joita arvostan suuresti, kiitos teille kun teette hyvää! 🙂
Mukavaa kevättä!
Ainoat kerrat kun on tullut päivystyksessä käytyä lapsen kanssa (itse kävin varmaan vuosia sitten kun töissä täräytin päähän metallipurkin murskaimen kahvan), on ne kun ekalla kerralla oli kuumetta 41 astetta ja toisella kerralla epäiltiin että nilkka olisi murtunut. Kuumeisen lapsen kanssa ei jouluaattona päästy päivystykseen, seuraavana aamuna mentiin uudelleen ja kuuden tunnin odotuksen jälkeen päästiin lääkärille, joka määräsi suoraan korvatulehdukseen reseptin.
Tän jälkeen vaadittiin otettavaks crp, mitä lääkäri ei olis halunnu ottaa, mut ottivat sitten kuitenki. Diagnoosi, keuhkokuume ja osastolle kolmeks päiväks. Ei tosiaan auttanu tuohon kotona kuumeen alennus, osastolla sitten lääkäri sanoi että hyvä että toitte lapsen kun olis voinu olla huonompi juttu jos ei olis hoitoon päässyt. :/
Palvelu oli hyvää sillon kun sitä sai. 🙂 Mut sillon ei tosiaan ollut sitä sydeemiä meilläkään, et ekana soitetaan ja sitten mennään kun tulee ilmoitus et voisitte lähtee, sillon joutui istumaan päivystyksessä välillä tiedoton lapsi sylissä. :/
Muissa tapauksissa ollaan menty nätisti päivystävän hoitajan kautta, jos aikoja on tarvinnut ja saanut (pitkittynyt yskä lähes 2kk, kun aikaisemmin ei päässyt lääkärille yms. taudit).
Tsemppiä Noora. Hemmetin hyvää ja pyyteetöntä duunia teette. Nyky yhteiskunnassa vaan ollaan totuttu siihe, että minä itse ensin, muut sitten. Sama ilmiö toistuu myös muilla ns. tuottamattomilla aloilla, joilla tekeviä käsiä karsitaan ja odotustasoja nostetaan samalla kertaa ”tehostamiseen” vedoten. Jaksamisia teille ?
Kiitos 🙂 Hyvää kevättä pussihousulle! 😀
Ymmärrän… mua hävettää hirveesti tulla päivystykseen aina flunssan takia. Vuorot kun on aina öisin ja jälkeenpäin sairaslomaa ei saa. Toisaalta tiedän tämän ja tämän vuoksi varaan aina kirjan tms mukaan 😀
Jotkut ottaa ihan eväät mukaan termareita myöten 😀 Se on hauskan näköistä! 😀
Mulle ei tässä tullut juuri mitään uutta, vaikken ole itse alan töissä. Mutta potilaan näkökulmasta on tullut seurattua tuota päivystysasiaa jo vuositolkulla. Välillä ihmettelen miten henkilöstö jaksaa tuollaista menoa. Vaikkei niitä turhia potilaita edes olisi, on työ henkisesti ja fyysisesti raskasta muutoinkin. Nostan hattua kaikille päivystyksessä työskenteleville ja iso kiitos kaikesta avusta mitä olen saanut itse. Monta kertaa on tietenkin harmittanut jonotus ja ollut välillä hyvin tuskaistakin odottaa esim. kipupiikkejä joita ennen vaivoihini usein jouduin hakemaan. Mutta koskaan ei ole tullut mieleen käydä kovaäänisesti valittamaan asiasta tai suorastaan halveeraamaan henkilökuntaa, kuten aivan liian usein tapahtuu.
Olin viime syksynä psykiatrisen päivystyksessä ja voi herranpieksut mitä kaikkea erityisesti hoitajat joutuivat kuuntelemaan. Jos olisin saanut euron jokaisesta vittu -sanasta joita itse muutaman tunnin aikana siellä kuulin, olisin vapaa taloushuolista. Noh, en saanut tähän tekstiin mitään kovin rakentavaa aikaan, mutta oli vain pakko kirjoittaa. 🙂
Nuorempana olin yhden kesän sairaala-apulaisena Meilahdessa ja tuosta kuvasta tuli kyllä melkoinen flashback siihen aikaan. Muutaman kerran menin siivoamaan just tuonnäköistä tilaa ja joka kerran sitä huokaisi että ”mistäs aloittais ja montakohan tuntia tähän menee”. Vakava asia, mutta muistikuva oli kuitenkin omalla tavallaan myös nostalginen.
Ei sitä meinaa jaksaakaan. Siitä saa kuitenkin huimasti voimia jatkaa jos aina silloin tällöin saa kiitoksen työstään kuulla potilaan suusta.
🙂
Hieno teksti! Itseä oikein hävettää kun oma työterveyslääkäri on auki vain viikolla kello 8-16 ja teen töitä viikonloppuöisin (yleensä 20-03) ja jos saikkua tarvitsee muuhun aikaan (esimerkiksi viikonloppuna), on todistus haettava päivystyksestä. Ilman todistusta saisi olla pari päivää ilmoituksella, mutta pari kertaa kun saikkurahoja ei olla saatu tappelunkaan kautta, ei työpaikalla siihen enää olla luotettu. Aina olen saanut hyvää palvelua ja en ole joutunut odottamaan kohtuuttomasti. Kiitos ja täysi sylillinen arvostusta kaikille, jotka työskentevät ensihoidossa ja päivystyksessä!
Kiitos ja kiva, että palvelu sun kohdalla on pelannut 🙂
Just näin! Oikein osuva kirjoitus, täysin samaa mieltä…huoh…..:)
🙂
Mahtava teksti!
Meillä ainakin on ohjeistettu soittamaan päivystykseen, jos on kipeänä, jotta kirjoittavat potilastietoihin että on kipeä ja hakee sitten tk:sta saikku lapun. En tiedä miten yleinen tapa tämä on, mutta kyllä se päivystys käyntejä vähentää..
Vitsi miten kätevä systeemi! Tuolleen pitäisi tehdä enemmänkin!
Itsellä ei onneksi pahempaa asiaa päivystykseen oo ollut kun migreenikohtaukset, ne pahimmat jolloin oksentaminen ei vaan lopu. Olo ollut ihan kamala, ja vaikka ollut ruuhkaa, silti mulle on lyhyen( ! ) odottelun jälkeen etsitty peti jossa levätä, pyytämättä sammutettu valot huoneesta ja huolehdittu että on hyvä olla. Vaikka olisinkin joutunut odottamaan lääkäriä, hoitajat ovat yrittäneet parantaa oloani siksi aikaa. Kerran odottelin päivystyksessä jotain toisarvoista juttua, olin valmistautunut itse odottamaan pitkäänkin – ruuhkaa oli paljon. Parisen tuntia odoteltuani sisälle säntäsi nuori mies, kädessä tosi paha vekki ja hiha verestä märkänä. Pääsi heti toimenpidehuoneeseen, hyvä niin. Kuitenkin eräs vanhempi naishenkilö oli asiasta näreissään, olihan hän jo odottanut vuoroaan ainakin tunnin. Tiuski ohi juokseville hoitajille ja narisi jatkuvasti. Lopulta meinasi, että hän lähtisi kotiin odottamaan ja hoitaja soittaisi hänelle sitten kun hänen vuoronsa tulisi. Että mua ärsytti se kitinä ja hoitajille tiuskiminen! Kiitos jokaiselle hoitajalle, ja ihan suorat haistattelut kaikille valittajille!
Migreeni onkin vaivana sellainen, että jos kotilääkkeet eivät ole auttaneet ja ihminen on tosi oireinen niin pitäähän hänet hoitaa. 🙂
Kiva, että homma toimii sinunkin kohdalla.
Pakko terkkarina ja tulevana klö:nä kommentoida tätä. Joissakin kunnissa oikeasti terveyskeskuksen ajanvaraukset ovat useiksi kuukausiksi ruuhkautuneet. Aikoja ei oikeasti vain saa. Se joka tulee ”turhan” vaivansa kanssa päivystykseen voi olla ollut kuukausikaupalla jonossa omaan tk:seen ja nyt vaiva on pahentunut ja alkaa haitata elämää, vaikka päivystyksellisestä asiasta ei olisikaan kysymys. Ei julkisen terveydenhuollon resursointiongelma tai terveyskeskusten lääkäripula ole myöskään yksittäisen Pertin tai Annelin vika. Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle sektorille hoidettavaksi. Myös psykiatrian hoidon supistaminen vaikuttaa tähän päivystysten ruuhkautumisiin osittain. Hoidon saaminen psykiatrisiin ongelmiin varsinkin ilta-, pyhä- ja viikonloppuaikaan on erittäin vaikeaa. Aiemmin mainitut hoitojonot psyk. puolella ovat epäinhimillisen pitkiä ottaen huomioon, että esimerkiksi itsetuhoiselle masentuneelle henkilölle ei ole antaa aikaa kuin muutamien viikkojen, jopa kuukausien päähän. Miten jaksaa odottaa ihminen, jolle jokainen hetki on piinaa ? No, ei hän jaksakaan, vaikka meillekin koulutuksen aikana painotettiin, etteivät psyk. potilaat kuulu Triage-systeemissä mihinkään luokkaan, jostain heidänkin on apua saatava!
En yhtään väheksy kenenkään ea:ssa tai päivystyksessä työskentelevän ammattitaitoa tai sitoutumista työhönsä, mutta onko todella niin, ettei omassa toiminnassamme ole mitään tarkasteltavaa ? Joitakin käytäntöjä on varmasti mahdollista sujuvoittaa ?
Itse pelkään viimeistään soten myötä käyvän niin, että päivystykset ja varsinkin tk-yleislääkäripäivystykset jäävät jämäpaikoiksi mistä osaaminen ja potilaat valuvat yksityiselle sektorille. Hidas, jähmeästi toimiva tk- päivystys jää huonoimmassa asemassa olevien ihmisten vaihtoehdoksi . Toivottavasti olen väärässä.
Tsemppiä kaikille hoitajille ja potilaille !
Ihmisiä tässä vaan kaikki ollaan, yritetään muistaa se ☺
Se että olet terkkari ja tuleva kätilö ei tarkoita sitä, että ymmärtäisit päivystytyöstä yhtään mitään. Mene työskentelemään päivystykseen edes parin vuoron ajaksi ja ala sitten ”sujuvoittamaan” päivystystyötä silmäniskuhymiöinesi.
Osaaminen valuu yksityiselle sektorille ja millähän tavalla. Yksityisellä varsinkaan hoitajan ei tarvitse osata yhtään mitään, jos potilaan kunto yksityisellä heikkenee soitetaan paikalle ensihoito ja potilas kärrätään yhteispäivystykseen tai ensihoito hoitaa potilaan kohteessa. Koko kommenttisi on naurettava. Ota asioista selvää ja jatka sitten ”sujuvoittamista”.
Juuri näin! Hoitohenkilökunta ei osaa ottaa kritiikkiä korjaavaana palautteena vaan usein, niin kuin nytkin, tekevät itsestään työssä raatavan uhrin. Unohtamatta seikkaa, että Tehyn taannoinen lakko nosti huomattavasti terveydenhuollon kuluja hoitajien palkkojen osalta. Tästä johtuu osin resurssipula terveydenhuollossa. Jotenkin huvittaa tämä kirjoitus, että asiat laitetaan potilaan syyksi ja itse ei kestetä mediassa ollutta aiheellista kohua ja koiteta ottaa siitä oppia. Täällä muut hoitajat puolustavat toisiaan 😀
Jos kuuntelee joka päivä ihmisten eli niiden potilaiden turhautumista, kiukuttelua ja kiroilua siitä kun hoitajat ei tee mitään ja hommat ei etene, niin puolustuspuheenvuoro on kai sallittu.
En ole missään vaiheessa teilannut kenenkään kommenttia. Ymmärrän, että kivuissa ja vaivan kanssa ihminen haluaa hoitoa edes jostain paikasta. Tiedän resurssit ja sen, että nykyisillä resursseilla ei kaikkia voida palvella siten, että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Mitä me hoitajat sinun mielestäsi voitaisiin ottaa oppia näistä palautteista ja kommenteista?
Ensihoitaja amk: tuo ei ihan totta kyllä ole ettei yksityisellä sairaanhoitajan tarvitse osata yhtään mitään. Työskentelen itse yksityisellä ja samat asiat täälläkin täytyy osata kuin muuallakin. Meillä ei vain ole resursseja kaikkeen samaan kuin esim. päivystyksessä. Me pystymme hoitamaan ihmiset tiettyyn pisteeseen saakka, tiedät sen varmaan itsekin. Ja näin tulee olemaan aina.
Itse olen sitä mieltä, että tk-ruuhkia ja päivystysten ruuhkia pystyttäisiin helpottamaan yksityisellä sektorilla, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Mene ja tiedä, olisiko se millään tavalla hyvä ratkaisu…
Todella hyvä ja pointissa oleva kirjoitus. Itselle ei ollut mitään uutta, mutta oli silti kiva lukea.
Mulla aina tulee mieleen, että kun monesti juuri vkl sairaslomaa hakevat ”ruuhkauttavat” päivystyksen, että eikö ole mitään parempaa systeemiä kehitellä. Ja siis ymmärrän jo itse sairaslomaa tarvitsevien turhautuvan, koska tiedossa on että joutuu menemään useammaksi tunniksi jonottamaan. Itselle tuli mieleen että eikö esim. viikonloppuisin voisi olla vaikka tiettyyn aikaan sh paikalla pelkästään niitä varten, jotka tarvitsevat sen sairaslomanlapun eikä muuta.
Resurssit on silti monessa paikkaa todella huonot. Jotain muutosta tarvii systeemi, jotta ei ruuhkautuisi niin pahasti. Itse olin pisimmillään päivystyksessä 10h ennekuin vietiin osastolle, sitä ennen tk:n päivystyksessä 3h. 😀 Mun tuurilla oli tietty perjantai, kirosin itsekseni paljon, mutta eipä muu enää auttanut. Kaikki kävi kipeää ja tk:ssa epäilivät virtsatiekiviä, joten sairaalan päivystykseen mars. Mun ilta meni aika nopeasti, kun vieressä oli karkaileva potilas, jota yritin saada puhumalla pysymään sängyssään. Ei onnistunut, joten sitten ilmoittelin hoitajille että lähti taas, lopulta vartijat jäi viereen kun se karkaaminen tuotti niin paljon ylimääräistä työtä.
Joo noi on hurjia aikoja, monet kun tosiaan aloittaa sieltä terkkarista aamulla ja joutuvat sitten illasta vasta osastolle. Moni ilman ruokaa ja juomaa honottaa koko päivän päivystyksessä. 🙁 Ei se toimi ihan noinkaan.
Todella hienosti kirjoitettu, ja olisi syytä oikolukea ja printata jokaiseen päivystykseen aulan seinälle!
Voisi varmaan alkaa raksuttamaan monilla kuupassaan, että kehtaako esim. mustelmansa rasvaamisen tähden antaa jonkun esim. lääkkeet ennen aikaisesti kuluttaneen hoitoa varmasti ja nopeasti tarvitsevan astmaatikon kuolla sillä aikaa hengenahdistukseen…
Kiitos!
Ihanaa kevättä! 🙂
Varmasti ihan hyvä ja paikkansapitävä kirjoitus. Mielestäni perimmäinen syy ei kuitenkaan ole ne ”turhaa” päivystystä ruuhkauttavat Matit ja Maijat, vaan liian vähäiset resurssit! Ja siksi on mielestäni hyvä että ihmiset nurisevat ja kertovat kokemuksiaan julkisesti – näin ehkä resurssipulan vakavuus avautuu mahdollisimman monelle ja teille saadaan toivottavasti jonain päivänä apukäsiä sinne! Huikean tärkeää työtä teette ja on väärin että joudutte haukkujen kohteeksi, mutta mielestäni on todella tärkeää että epäkohdista puhutaan julkisuudessa!
Sieltähän se kumpuaa. Hoitajapaikkoja kuitenkaan tuskin on tulossa lisää, joten jotenkin niitä ruuhkia on karsittava ja ihmisiä ohjattava toimimaan ”oikein”.
Ihanaa kevättä sinne!
Olisi hyvä, jos päivystysten seinillä olisi jotain selkokielisiä ja helposti tulkittavin kuvin kuvitettuja julisteita, joissa lukisi miten päivystyksessä ihmisiä hoidetaan. Ehkä onkin, en (onneksi) tiedä.
Itse kaaduin kaksi vuotta sitten raskaana ollessani. Ja totta kai menin ja kaaduin juuri kun TK ja äitoyspoli olivat menneet kiinni. Jalkaan sattui niin että silmissä sumeni ja vauvasta nousi huoli kun aloin saada supistuksia ensimmäisen kerran siinä raskaudessa. Soitin päivystykseen ja sieltä pyydettiin näytille.
Muistan kun linkutin täyteen odotusaulaan ja tunsin silmät selässäni. Otin laukusta kirjan ja aloin lukea. Minua kutsuttiin todella pian lääkärin luo, ihan yllätyin tästä. Mutta en ikinä unohda sitä kun varovasti ja hitaasti kävelin aulan läpi penkkejä ja ihmisiä väistellen, ison mahani kanssa, ja pieni ryhmä eläkeikäisiä miehiä ja naisia eivät väistäneet yhtään. He tuijottivat vain vihaisesti ja siirsivät jalkojaan vasta, kun nuori lääkäri tuli minua auttamaan eteenpäin pääsyssä. Silloin tuli kyllä vihan kyyneleet silmiin.
Kaikki tsempit hoitajille ja lääkäreille vaativassa työssä! Ihmiset on joskus niin….
Joissain päivystyksissä onkin sellaisia melko selkokielisiä tauluja. Niitä vaan pitäisi olla useammassa paikassa esillä, että ne osuisivat ihmisten silmään.
Harmi, että sulla on tuollainen kokemus. Ihmiset ei ymmärrä sitä, että vaikka menisi kävellen lääkärin vastaanotolle, niin tällä ihmisellä voi olla moni asia pahastikin pielessä.
Hyvin osasit tuoda esiin sen puolen meidän työstä, jota harva tajuaa.. Lukisivatkin nyt kaikki ne tietyn äänialan omaavat potilaat tai omaiset tämän, jos vaikka ymmärrystä jatkossa riittäisi minuutin pidempään. Kädet aina täynnä työtä ja korvat täynnä soopaa.. muutosta tähän ! Kiitos huikeesta tekstistä ja tsemppiä ”virkasiskolle” 🙂
No kiva, että osasin kirjoittaa siten, että pääosin ymmärrettiin mitä ajan takaa 🙂
Tsemppiä sinnekin työhön ja ihanaa kevättä!
Meillä pohjoisessa pikkukunnassa todellisuus on se että työterveyshuolto on ulkoistettu ja lääkäri paikalla joskus ja jouluna, hoitaja-aikojakaan ei noin vaan saa. Paitsi jos ajat kipeänä 100km sinne isompaan kaupunkiin työterveyshuoltoon.
Aikoja terveyskeskukseen on turha yrittää varata minkään parin päivän saikun takia, ei ole aikoja. Päivystykseen ne käskee ja siellä ei todellakaan ole erikoislääkäreitä, yksi vastavalmistunut joka hoitaa kaiken jos ehtii.
Sairaanhoitajat ja työterveyshoitajat (jos sellaiselle pääset) onneksi hankkivat lääkärintodistuksen tutkimalla itse ja hakemalla päivystävältä lääkäriltä nimen paperiin. Lääkäri siis ei potilasta näe mutta kirjoittaa saikun.
No onneksi teillä homma toimii noin, meillä jotkin työterveyshoitajat eivät voi konsultoida lääkäriä vaan pitää varata aika lääkärille erikseen ja työterveyshuollosta sitä ei saa 🙁
Lisäksi tähän soppaan vielä se että edes niitä yksityisiä ei ole 😀
Sivusta olen seurannut päivystyksessä jos jonkinlaista ihmistä. On hullua miten itsekkäitä ihmisistä tulee siinä tilanteessa. Minä en ole koskaan nähnyt silminnähdem vakavasti pahoin hoivaa henkilöä siellä mutta paljon olen kuullut vlitusta yms. Olen ravannut ties minkä takia aina. Yhdessä vaiheessa kasvojen iho reagoi hurjasti kaikkeem ja kokoajan olin odottamassa aikaa lääkärille. Olenntoki itsekin väsyneenä sortunut kiroomaan kun ei pääse. Enää en tee sitä. Sain viime syksynänyöllä kohtauksen ja en ollut edes menossa terkkariin mutta onneksi äiti käski. Mut otettiin heti kun tiskillä selitin mitä kävi. Menin verhojen taakse sänkyyn maate ja hoitaja otti kaikki kokeet mitä pystyi kun odoteltiin lääkäriä. Hän kääri mut peitonkin alle!:D Siinä kesti max puoli tuntia, varrmasti olin vienut jonkun toisen ajan nenän edestä. Vaikka aikojahan siellä ei sillä tavalla jaeta. Kaikki sujui kun rasvattu ja jatkotutkimuksissakin meno oli ripeää. Noh epilepsia diagnoosin sain mutta kiitän keravan terkkaria ja peijasta siitä miten hyvin kaikki hoitui enkä enää koska valita lääkäriin ja terkkariin liittyvistä asioista!!:D 🙂
Ihminen kun on kipeä ja väsynyt niin sieltä kuoriutuu jos jonkinlaista esille. Hienoa, että olet saanut hyvää palvelua 🙂 Ihanaa kevättä!
Ootpa hyvän näköinen miisa!! sattumoisin ku törmäsin tähän blogiin facebookin kautta.Jatka samaan malliin!
Haha 😀 Kiitti!
Ei mitenkään uutta tietoa, mutta toivottavasti avaa monen silmät. Meidän kaupungissa saa esimerkiksi korvatulehduksesta kärsivä lapsi odottaa kolme viikkoa terveyskeskusaikaa. Terveyskeskuksesta ne lähettävät nykyisin aika usein päivystykseen. Joka sulkeutuu klo 22. Mutta aiemmin tulleita potilaita hoidetaan. Joskus siellä on ollut potilaita odottamassa lääkäriä vielä aamu viideltä… Minun käy sääliksi niitä jotka työskentelee päivystyksissä. Ei ole mukavaa kuunnella kitinää, kun jokainen tekee parhaansa.
Viime viikonloppuna sain pitkiä katseita päivystyksessä hakiessani miehelle saikkulappua. Työterveys on yksityisellä, mutta se ei ole auki viikonloppuna. Olisi miehen pitänyt norossa ajaa 50 km lähimpään heidän toimipisteeseen. 😀 Mies soitti päivystykseen ja kertoi tilanteen. Lupasivat kirjoittaa valmiiksi saikkulapun ja minä terveenä hain sen. Että kyllä jossain tilanteissa toimii hyvinkin päivystys. 🙂 Joidenkin mielestä oli ilmeisesti vain väärin että sain näin nopeasti hoidettua asian. 😀
Toivottavasti edes jonkun silmät aukeaa 🙂
Joo. Onhan toi sun kirjoitus ajatuksena toki ihan kaunis, mutta ei siinä oikein muuta sitten olekaan. Oletko tietoinen, että useat terveysasemat ovat niin ruuhkautuneita, että ei sinne saa klo 8.30 jälkeen usein enää aikaa, joten vaihtoehtoksi jää päivystys. Useat terveyskeskukset ja -asemat ovat viikonlopun suljettuja, joten vaihtoehtoksi jää päivystys.
Tässä pari vuotta sitten oli asiat toisin, kun oli päivystys ja erikoissairaanhoidon ensiapu vielä erikseen ja terveyskeskusten päivystys oli viikonloppuisin ja iltaisin auki. Onko mitenkään mahdollista, että se ruuhka voisi johtua sinun mielestäsi pikku vikojen takia päivystykseen menevien sijaan siitä, että esimerkiksi n. 400 000 ihmisen alueella ilta- ja viikonloppupäivystykset on lopetettu ja kustannussyistä keskitetty yhteen paikkaan? Tottakai sinne menee muitakin kuin lähes tajuttomassa tilassa olevia ihmisiä. Esim. korvakipuisia lapsia.
Ja tuliko mieleen, että tämä ”ammatti-ihmisen” kirjoitus voi saada aikaan sen, että joku sinnittelee kotona turhan kauan, kun ei viitsi mennä päivystystä ruuhkauttamaan ”pikku vikojen” takia. Sun työnantajalle on ihan ok, että tällaisia kirjoittelet?
Tiedän, että päivystykseen hakeutuu muitakin kuin elottomia ja kolareissa murskaantuneita ihmisiä. Päivystyksellinen vaiva voi olla pienempikin. Tiedän, että korvakipuisen lapsen kanssa ei esimerkiksi viikonloppuna pärjää kotona välttämättä kotikonstein.
Ymmärrän myös sen, että mistä ruuhkat pääosin muotoutuu. Terkkareiden henkilöstö aivan alakanttinen kävijämääriin nähden. Jonnekinhan ne ihmiset hakeutuu vaivoissaan.
Kuitenkin jos esimerkiksi polveen on koskenut 3h ja kotona ei ole kokeiltu edes kipulääkettä ottaa, on se mielestäni turha käynti. Tai jos aikuisella, perusterveellä alkaa noro joka on kestänyt sen 4h. Ei silloin päivystys ole se paikka minne lähdetään heti hakeutumaan.
En vähättele ihmisten vaivoja ja päivystyksessä tutkitaan kyllä kaikki, ketkä sinne hakeutuu. Mutta jos joutuu jonottamaan tunteja, niin sitten ei pitäisi hermostuakaan hoitajille tai lääkäreille. Systeemi vain on sellainen.
Erittäin hyvä kirjoitus! Keep up the good work. Päivystyksien kuormitusta olisi helppo vähentää mm. panostamalla ikääntyneiden lääkäripalveluihin, jolloin moni nykyisin paljon päivystystä käyttävä hlö (kotihoidon sekä palveluasumisen asiakkaat) hoidettaisiin kotona. Mm. Vaasasta on saatu hyviä tuloksia juuri tällä mallilla, asiaa tutki Aalto yliopisto Jyvä hankkeessa. https://www.yksielama.fi/documents/10180/411208/Case+Vanhuspalvelut/a2f3a4af-2058-410e-bf06-fb9e88df45a1
Kiitos, mielenkiintoinen tutkimus. Pitääpä perehtyä 🙂
Tässä tekstissä puhutaan paljon asiaa, mutta en voi olla huomaamatta että kirjoittaja ei ole löytänyt mitään moitittavaa hoitajien työstä tai itsestään.
Suurin osa tekstistä ehkä pitää paikkansa, mutta ikävä kyllä olen monesti joutunut asiakkaana kokemaan hoitajien ja lääkärien erittäin välinpitämättömän käytöksen (en aina, mutta useasti) nimenomaan kunnan lääkäriasemilla ja välillä tuntuukin että hoitajat ja lääkärit eivät edes yritä kuunnella potilasta vaan haluavat vain asian pois päiväjärjestyksestä.
Mikä mahtaa nykypäivänä olla pielessä kun mukavan hoitajan tai lääkärin saa vastaansa vasta siinä vaiheessa kun kyseinen immeinen saa ”tarpeeksi palkkaa”.
Tämän takia itse käyn nykyään yksityisellä, (kiitos vakuutuksen) koska joka kerta lääkäri kuuntelee minunkin mielipiteen siitä mikä voisi olla vialla ja hyvällä asenteella.
Valitettava fakta on että nykypäivänä hoitajan ammattikoulutukseen hakeutuu paljon ihmisiä joilla aivan väärä ajatusmaailma hoitajan työstä.
Lopputulos on yllä mainittu asenneongelma kun ei ollakkaan enään tyytyväisiä siihen että palkka on huono ja työt on hyvinkin liukuhihnamaisia itseääntoistavia rutiini töitä (vaikkakin palkan osalta jo tämän tiesivät kouluun haettaessa).
Se että ihmiset joutuvat jonottamaan on on yksi ongelmista, mutta hoitajien välipitämättömyys on yksi isoista ongelmista jolle tulisi tehdä jotain. (tarkoitan ainoastaan hoitajia jotka eivät pidä työstään ja näyttää sen asiakkaalle)
Nimenomaan, menet yksityiselle missä henkilöstön palkkataso, resurssit ja koko työympäristö on erilainen kuin kunnallisella puolella. Mielestäni näitä ei voi verrata keskenään.
Ihmisillä on aina asennevammoja, joka ammatissa. Se miten ihmisiä kohtelee missäkin on isompi juttu ja vaatisi varmasti oman blogitekstinsä.
Hei! Tosi hyvä ja avartava kirjoitus! Toivottavasti mahdollisimman moni lukisi postauksesi. Itsellä vanhemmat sairaalassa olleet töissä jo useamman vuoden (toisella yli 20 vuotta takana). Ja aina se vaan on yhtä vaivaannuttavaa kun esim. Tutut haukkuvat minulle paikallissairaalan pystyyn, varsinkin enska ja päivystyspuolen. En enää ole edes jaksanut selittää, että kyllä ne siellä ihan töitä tekevät, erittäin raskastakin päivää.
Äidin kanssa monestikin puhuttu minkälaisia erilaisia tilanteita hän on joutunut päivystyksessä hoitamaan ja mitä on tullut vastaan. Pienestä pitäen ihaillut tätä työtä ja sitä myöten itsellekin tullut halu tämän kaltaiseen ammattiin. Ensihoitajan tai jopa lääkärin ammatti kiinnostaa. Jokainen päivä näissä ammateissa on varmasti erilainen. Tällä hetkellä pikkuhiljaa tätä unelmaa olenkin rakentamassa, tosin lukiossa vasta, mutta selvät tavoitteet mielessä. Toinen asia mikä pitää vielä mainita, että minusta on naurettavaa tuo kuinka jotkut valittavat siitä kuinka hoitajat ja lääkärit puhuvat/nauravat töissä toisilleen. 😀 Miten mistään päivästä selviäisi ilman huumoria tai pientä positiivisuutta? Vai ovatko nämä ihmiset tuppisuuna töissä koko päivän… Pistää miettimään.. mutta, oikein hyvää kevättä ja iloisia työpäiviä sinulle!
Toivotaan, että joillain edes systeemit selkiytyisi tämän tekstin myötä! On kiva kun voi vaikuttaa! 🙂
Totta on, että on olemassa niin erilaisia ammatteja. Hoitoala on varmasti fyysisesti ja henkisesti raskaimmasta päästä ja sitä ei voi ymmärtää ennen kuin ammattia on harjoittanut muutaman vuoden.
Tsemppiä sulle tavoitteiden saavuttamiseen ja ihanaa kevättä!
Hieno kirjoitus kerassaan!
Itselläni kävi huono tuuri kun kerran kävin päivystävällä lääkärillä. Illalla tässä jonkin aikaa sitten nousin kyykystä, kuului outo ääni polvesta ja pyörryin lattialle. Onneksi vanhemmat olivat vielä hereillä (17v, asuin kotona vielä silloin) ja auttoivat sänkyyn kun en pystynyt muuta kuin pari senttiä liikkumaan. Särkylääkket naamaan ja muutaman tunnin rauhatonta nukkumista. Aamulla varattiin aika päivystävälle, joka lupasi kirjoittaa kiireellisen lähetteen jatkotutkimusta varten. Viikon sisään kun ei kuulunut mitään, päädyttiin siihen että vakuutuksen kautta yksityisen puolen ortopedin vastaanotolle. Soiteltiin kans lähetteen perään, mutta ei sitä kiireellisten joukosta löytynyt. Pari viikkoa siitä oli mulla revennyt kierukka ommeltu kiinni, ja kirje jossa luki että puolen vuoden sisään saisin ehkä ajan ortopedille. Onneksi en paikkaa enää tarvinnut, ja se meni jollekin joka sitä tarvitsi. Päivystävää lääkäriä en vihaisesti katso siitä myöhäisestä kirjeestä, vaan kiireessä niitä virheitä että painaa vahingossa väärin sattuu. Ja ovathan hekin vain ihmisiä.
Kohdallani kaikki siis meni hyvin, ja vaikka se aluksi ei siltä vaikuta niin asiolla on tapansa hoitua. Vaikkaa tämä kommentti nyt ei ihan samaa aihetta käsittele kuin blogikorjoitus, on minusta hyvä muistaa juuri se että niitä hyviäkin tapauksia on (yksitysellä sekä kunnallisella puolella)! Harmi kun medialle kerrotaan ainoastaan huonoista kokemuksista. Kyllä mielestäni saisi olla positiivisia uutisia välillä 🙂 No eipä tässä sitten muuta kun se että aion ensi keralla, jos päivystykseen joudun, kiittää hoitajia hienosta työstä!
Mukavaa kevättä!
Joo kiireessä näitä virheitä sattuu, lääkäreilläkin on monta asiaa yhtäaikaa hoidettavana ja puhelimet soi vähän väliä. Hoitajat sitten yrittää parhaansa mukaan muistutella niistä unohtuneista asioista mutta joskus noita sattuu, harmi vain 🙁 Onneksi jalkasi on nyt kunnossa.
Ihanaa, tervettä kevättä sinne! 🙂
Juu, paitsi ettei päiv lääkäri voi mitenkään vaikuttaa siihen kuinka vastaanottava taho lähettää ajan. Eli ei siis ollut virhe. Ja lääkärinä muistutan, että on kyllä äärimmäisen tukalaa lääkärinäkin yrittää revetä useaan paikkaa yhtäaikaa, olla samalla ystävällinen ja kiireetön kuunnella haistattelua päivästä toiseen , kun lääkärit on niin huonoja ja ahneita ja ties mitä. Mutta sairaanahan ihminen taantuu alemmalle tasolle kuin oikeasti on. Näin toivoin.
Tärkeästä aiheesta kirjoitat. Itse en osaa kantaa suuremmin ottaa kun ei, onneksi, ole tarvinnut päivystyksessä kovinkaan monesti käydä. Kuitenkin niillä kerroilla, joilla olen käynyt, olen saanut olotilaani nähden aivan hyvää palvelua, aivan kohtuullisessa ajassa. Oikeastaan halusin kirjoittaa tänne hieman aiheen vierestä; vaikka olet saanut erittäin kriittisiä, mollaaviakin, kommentteja, olet itse vastannut jokaiselle (ainakin minun mielestäni) asiallisesti. Ei ole kaikilla sitä taitoa tai malttia käyttää taitoaan 🙂 Aurinkoista kevättä! 🙂
Kiitos <3
Ja voi herraisä sitä kitinää kun soitetaan ambulanssi ja ne pikkupirut ei kuskaakaan sinne päivystykseen. Oikeasti tosi monelle tulee yllätyksenä, että myös ensihoito tekee oman hoidontarpeenarvion. Vielä isompi meteli nousee kun ei ole rahaa taksiin ja lanssi toteaa, että saman tämäkin maksaa. Yleisin vasta-argumentti on että ”kun tästä tulee lasku, taksi pitää maksaa heti” (lue: lanssilaskun voi jättää maksamatta).
Jep 🙁 Kauheeta resurssien väärinkäyttöä jos ambulanssia käytetään vaan taksina 🙁
Mitäs mieltä kirjoittaja on jos ensiapuun saapuu henkilö erittäin suurissa kivuissa, mutta hänellä ei ole akuuttia hengenhätää? Itseäni vaivasi yhteen aikaan erittäin kivuliaat virtsarakon tulehdukset… ja viikonloppuisin vaivan iskiessä menin ensiapuun. Jo 15min autossa istuminen oli jotakin aivan järjetöntä.
Kuinka kiireelliseksi tämäntyyppiset vaivat luokitellaan? Monista käynneistä vain kerran minulla oli vaikeuksia saada hoitoa. Muuten ei mitään negatiivista ensiavun toiminnasta tai kohtelusta.
Lopulta sain estolääkityksen tai vastaavan, niin vähensi tulehduksia huomattavasti 🙂
Kovat kivut ovat usein merkki jostain. Voimakkaat kivut pitää hoitaa, lääkärin on hyvä tehdä ensiarvio potilaan tullessa päivystykseen jos potilas on oikeasti tuskissaan. Sitten lääkitään, odotellaan labrat yms.
Ei kipu ole vähäteltävä asia.
Ihmisen olemuksesta voi usein päätellä paljon kivun laadusta. Joskus pelkkä kipu nostaa potilaan triagen eli kiireellisyysluokan korkealle, eli muiden edelle.
Juurikin samasta aiheesta kirjoitin tänne alemmas ennenkuin huomasin tämän. Ei ole hengenvaarallinen, mutta ei niissä tuskissa pysty muuta ajattelemaan saati nukkumaan. Kun minulle ilmoitettiin 8h jonotusajasta, niin ymmärsin ainakin kuuluvani jonon häntäpäähän kiireellisyyden kanssa. ?
Hyvä kirjoitus. Mulla on käyny sama viime aikoina mielessä. Ihmisistä on tullut jotenkin uusavuttomia. Tai sit vain säikympiä. Mulle tulee päivystykseen ajoittain näitäkin et ”aamulla oli ihottuma, mut se lähti pois. mikähän se oli”….. jep…
Näinpä. Jos tuollaisia oireita on niin päivystysten puhelinpalvelu voisi olla oikea ensikontakti, ettei turhaan ihmisen tarvitse lähteä päivystykseen kuulemaan, että ei ole mitään hätää.
Lapsenkin kohdalla muuttunut,ennen sai neuvolasta soittamalla 2-3päivää sairaslomaa lapsen sairastaessa. Nyt sinne pitää mennä istumaan ja jonottamaan kuumeisen tms lapsen kanssa,vaikka hoito onnistuisi kotona.
Itse sairastuin pahaan ripuliin,ja työnantaja vaatii saikkulapun. No lähtiessä autoon kävellessä sonnat housussa–>housujen vaihtoon ja uusi yritys. Sama terveyskeskuksen pihassa–>ja taas kotiin. Empä enää menny ja palkaton päivä tuli. Omalla ilmoituksella oisi voinut päivän kaksi olla pois mutta meidän työpaikassa ei sitä käytössä. En minä ainakaan huvikseni sinne jonottamaan mene,uudistukset vaan pakottaa siihen ja jonoa syntyy. Valitettavasti?
Voi hitto, Ei systeemit toimi. Näitä palveluja pitäisi miettiä isona kokonaisuutena. Ei riitä, että keskitytään päivystyksen palveluihin. Pitää miettiä myös kunnan muut palvelut ja saatavuus. Kaikki nämä yhdessä muodostavat sen miten homma toimii. Tällä tavalla ei meinaa toimia.
En ole herkkä sielu mutta miten ihmeessä kuvasi liittyy kirjoittamaasi asiaan?
Ilmentää mautonta ja huonoa makua!
Kuva liittyy aiheeseen hyvinkin oleellisesti. Kuva kuvastaa sitä, että päivystyksessä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia potilaita pääsääntöisesti. Kuvassa on tällaista ihmistä hyvinkin selkeästi hoidettu. Tässä kohtaa sellainen ihminen jolla on esimerkiksi alkanut juuri ripuli ja joka arpoo lähtisikö päivystykseen, voi miettiä hetken, kannattaako päivystykseen lähteä kuormittamaan päivystyksen henkilökuntaa sillä omalla taudilla, jolle ei päivystyksessä mitään voida.
Sitten on toki myös näitä tilanteita kun asiat ei oikeasti mene ihan putkeen. Itsellä kokemus v 2013 pahasta hydrokefaluksesta. Kaveri soitti illalla hätänumeroon että ystäväni on sekava ja hänellä on kova päänsärky, neuvoivat Marian sairaalan päivystykseen. Siellä sitten luukulla hoitaja kuittasi että ”onko sulla joskus ollut migreeniä? Joo niinpä niin” ja laittoi aulaan istumaan. Tuossa kohtaa mun olo oli niin huono ja kivut niin kovat että pyysin ystäviäni kysymään josko pääsisin makuulle. Hoitajan vastaus oli että ei ole sänkyjä, mutta laboratoriohuoneissa on tuoleja joista saa selkänojan alas, sen kun käytte ihan itse hakemassa. Tajunnan rajamailla kyselin välillä ystäviltäni että kauankohan vielä kestää, he kysyivät hoitajalta jonka vastaus oli ”kyllä sun kaveri nyt jaksaa odottaa”. Siinä vaiheessa ystäväni onneksi totesivat että nyt lähdetään muualle, ja veivät minut yksityiseen päivystykseen. Siellä ehdin maata puoli minuuttia vastaanoton sohvalla kun ohikulkeva hoitaja näki minut ja ohjasi pieneen vastasnottohuoneeseen että pääsisin maate sänkyyn. Siinä vaiheessa sitten jo oksentelin, lopulta roskikseen kun petrimaljat eivät kooltaan riittäneet. Lääkäri tuli tosin onneksi jo parin minuutin kuluttua, katsoi minua alle 5min ja kirjoitti lähetteen neuron päivystykseen. Siellä sitten löytyi tuo hydrokefalus ja sen aiheuttaja, 4.5cm kokoinen syöpäkasvain pikkuaivoista.
Oma tilanteeni oli siis todella akuutti, itse muistan illasta vain pätkiä ja aivopaineeni olivat kuulemma niin katossa että kyse oli minullakin elämästä ja kuolemasta.
Päivystyksessä puolitajuttomalle ja sekavalle 25-vuotiaalle viitattiin kintaalla, ja edellä istui monta suht paljon virkeämpää tapausta.
Vaikka sinulla on erittäin hyvä pointti, haluan siis vain nostaa esiin että kaikki tarinat eivät ole turhamaisten kyllästyneiden ihmisten valituksia, osa on ihan tositapauksia. Itselleni jäi valitettavasti todella katkera kuva julkisesta päivystyksestä..
Voi että 🙁 Nämä on juuri niitä mitä ei saisi päästä tapahtumaan. Jos päivystyksessä olisi ollut hiljaisempaa, olisit ehkä päässyt nopeammin lääkärille. Kiireessä voi tapahtua virhearviointeja, etenkin kun keskimäärin sun ikäisellä tuollainen löydös on erittäin harvinaista. 🙁 Olen omalta osaltani, vaikka en hoitoon liitykään mitenkään, erittäin pahoillani. Tällaiset tapaukset juuri hukkuvat sinne massaan, kun siellä on niitä ketkä valittaa oireita, jotka ei ole niin akuutteja… 🙁
Toivottavasti voit jo paremmin. Aurinkoista kevättä!
Aina pitäisi olla tyytyväinen jos joutuu päivystyksessä istumaan. Se henkilö joka menee sun ohi haluaisi varmasti vaihtaa paikkoja jos voisi.
Oon kanssasi samaa mieltä!
KIITOS kirjoituksestasi! ? täällä sairaanhoitaja-kollega huhuilee…
Niin hyviä pointteja toit esille. Itsekin kaipaisin enemmän kehuja ja kiitosta… varmasti me kaikki hoitoalan ammattilaiset yritetään parhaamme näillä resursseilla mitkä nykyään on. Systeemissä on useita aukkoja, jonka vuoksi hoitosysteemi ei aina jouhevasti toimi. Jokainen hoitoalan ammattilainen on vain pienen pieni osa suurta kokonaisuutta, mutta meillehän se paska sitten niskaan kaadetaan ? itteeni alkanut viime aikoina ärsyttää uhkailu joko potilaiden tai omaisten osalta.. ihan kuin se auttaisi viemään asioita oikeesti eteenpäin?! Vaadin työrauhaa ja positiivisempaa suhtautumista! ?
Pysytään positiivisina – me tehdään super tärkeetä työtä! Joka onneksi työ on useinmiten myös kivaa ja antoisaa! ?
Heip Noora. Kiitos sanoistasi ja kirjoituksesta, en ole ajatellut asiaa (istuin päivystyksessä 8 tuntia). Pari avomurtumaa tuli ja lähti, mutta muut kiireelliset eivät näkyneet meille odottaville. Ensi kerralla otan mukaani juotavaa, syötävää ja jotain tekemistä, on ajateltava että minun vuoroni on vuorollani. KIITOS!!
🙂
Kiitos viestistäsi 🙂
Ymmärrän kyllä hyvin pointtisi että ei ole todellakaan työntekijöiden vika ja usein ei muisteta että järjestelmässä on se vika. Mutta välillä kohtaa päivystyksessä tai terveyskeskuksessa niitä joilla on asennevamma heti kättelyssä ja tällaiset kokemukset jäävät helpommin mieleen kuin positiiviset. Toki niiden takia ei saisi syyllistää että kaikki hoitajat ja lääkärit ovat samanlaisia. Esimerkkeinä omalle kohdalle sattuneita tilanteita: kerran terveyskeskuksessa jouduin menemään päivystysaikojen jälkeen, minulla on krooninen vaiva leuassa ja lääkäriltäkin tullut ohjeet että terveyskeskukseen vaan ja lähetettä pyytämään jos pahenee. Kun menin niin päivystävä virkailija vastaanotossa oli erittäin töykeä; itsellä oli melkein kokonaan suu kiinni koska leuat oli menneet lukkoon ja kivun takia itku kurkussa pyysin jos terveyskeskuslääkäri voisi laittaa heti lähetteellä HUS:n niinkuin oli pyydetty tällaisissa tilanteissa tekemään. Virkailija töykeästi tokaisi että tule huomenna uudestaan, päivystysajat on jo menneet. Onneksi isäni oli tukena mukanani (koska en saanut melkein puhutuksi) ja isäni tiukkaan äänensävyyn sai asioihin liikettä ja pääsin onneksi vielä samanpäivän aikana saamaan hoitoa. Toinen kokemus on sairaalan päivystyksestä; jalkani olivat olleet turvonneet jo jonkin aikaa ja olinkin jo käynyt terveyskeskuspäivystyksessä niiden takia, sieltä annettu vain buranat kouraan ja määrätty viikko saikkua. Yhtenä päivänä kuitenkin jalkani turposivat aivat palikoiksi ja oli tuskallista kävellä joten hakeuduin sairaalan päivystykseen. Heti siinä luukulla hoitaja vain tiuskaisi että mikset mennyt terveyskeskukseen aikaisemmin ja ei nyt ole akuutti vaiva niin sua ei tartte kattoa. Lähetti siis kotiin ja kärsin kaksi päivää jumalattomista kivuista ja turvotuksesta. Sain sentään ohjeita kaverini vanhemmilta, jotka kumpainenkin lääkäreitä että miten voin lievittää kipua ja turvotusta. Mutta siis, ikävä tosiasia on että kun tulee parikin negatiivista kokemusta kohdalle niin se vaikuttaa kokonaiskuvaan :/ Voimia teille hoitajille ja lääkäreille, raskas ala. Tiedän sen itse miten lievästi sanottuna ärsyttävää voi olla kun tekee töitä niska limassa ja lokaa sataa niskaan asioista joihin et voi edes vaikuttaa (olen asiakaspalvelualalla).
Moi! Täällä myös sairaanhoitaja. En ole itse päivystyksessä varsinaisesti töissä, mutta teen erään erikoisalan yöpäivystystä osastolta käsin öisin. Nämä jatkuvat parjaamiset ja haukkumiset somessa aiheuttavat ihan järjetöntä lynkkausmielialaa. Monesti potilas on jo meille tullessaan päättänyt, että kukaan ei osaa mitään ja kaikki on syvältä, ennen kuin hänellä on mitään kokemusta. Tätä on lisääntyvässä määrin ja itse yhdistän sen suoraan lisääntyneeseen somekirjoitteluun. Nämä sen Viviana -vauvan kaltaiset tapaukset ovat tosi valitettavia eikä niitä saisi tapahtua ainuttakaan, mutta tulee silti tapahtumaan niin kauan, kun tätä työtä tekevät ihmiset. Jokin aika sitten kaksi lasta hävisi pulkkailureissulla hoitajilta. Hirveä juttu. Sen sijaan, että olisi pohdittu rakentavasti miten tätä ei tapahtuisi enää, somessa todettiin kaikki lastenhoitajat juoriämmiksi jotka pitäisi viedä saunan taakse. Siis mitä..?! Tässä terveydenhuoltoa ja mm. päivystystä koskevassa keskustelussa on paljon välähtänyt tärkeitä pointteja, jotka kaikki hukkuvat massahysterian ja murhanhalun alle. Kurja juttu.
Kiitos hyvästä tekstistä. Mukavampaa kevättä!
Oon taas järkyttynyt sun kirjoituksesta. Sä olet väärällä alalla. Itsekäs. Luulen että kohta esimiehesi puuttuu näihin sun kirjoituksiin.
Millä tavalla tämä teksti tekee minut itsekkääksi? 😀 Nyt mä en kyllä ihan ymmärrä sun ajatusta. Minä kirjoittelen omalla nimelläni, edustaen itseäni, en ketään muita.
Luin artikkelisi ilalehdessä ja oli pakko tulla tänne sun blogille antamaan palautetta siitä. Ensinäkin sä et varmaan ole joutunut itse kipeänä odottamaan vähintään 8 tunnin ajan ja vielä pienen lapsen takia joten toi sun teksti on semmosta että se menee toisesta korvasta sisään ja toisesta heti perään ulos mutta siihen aion kyllä puuttua ja niinkuin tässä monikin on näköjään todistanut sinua olevan väärässä. Miehelläni oli viimeksi nielurisatulehdus ja taas tietenkin sitten terveysasemalta hoitaja oli pyytänyt lepämään kotona, päätin että soitan heti yksityiselle ja varaan miehelle ajan, ja sieltähän sai nopeasti ajan ihan kunnon lääkärille. Lääkäri oli tarkistanut mieheni ja todesi että nielurisatulehdus ja että tulehdusarvo oli melkein 300 ja sehän on todella vaarallista, no sitten tämä ylsityislääkäri laittoi läheten Peijakseen sairaalaan ja pyysi miestäni että kävisi sairaalassa mahd.pian että saa anttibiottia suoneen kautta. Mies kävi Peijaksen sairaalassa ja sieltä oli pyydetty menemään korvalääkärille , peijaksen henkilökunta oli sanonut että ”me ei hoidetta tommosia tapauksia” vaikka kysessä selvät toimenpiteet yksityiseltä lääkäriltä. Joten jooo siis toivon kovasti että te kaikki sydämettömät lääkärit/hoitajat sairastutte jossain elämän vaiheessa niin pahasti että ette saa edes hoitoa silloin varmasti ymmärrätte miten paljon joka Suomeen kansalainen kärsii. Veroahan me kaikki maksamme , mutta joudumme siltikin maksamaan laskuja jopa sairanhoitajan käynnistä, ja siitä puheen olleen mies oli saanut melkein 40 euron laskun Peijaksesta vaikka ne ei miestäni hoitaneet vaan passiti korvalääkärille. Ihan turhaa tästä on sinun yritää puolustella itseäsi ja muita hoitajia ja lääkäriä, kyllä jokainen ihminen/potilas tietää mitä on joutunut käymään läpi kun on kipeytynyt. Suomessa ei todellakaan ole hyvä palvelua , siitä saa vaan unelmoida. Ihmee kyllä teillä palkkat on hyvät mutta silti jaksaatte laiskottella vaikka jonossa purkua kipeinä olevia potilaita. Itsellä on ollut monta tapauksia jossa lääkäri sekä hoitajat ovat kävellyt läpi käyttävällä nauraneet , ja kuka välittä niistä sairaista ihmisistä no eipä kukaan. Joten ehdotan sekä sinua että muita ”lääkäreita, hoitajia” olkaa kiltti jos ette jaksaa sairaita ihmisiä hoitaa niin astukaa pois, vaihtakaa alaa koska olen niin paljon nähnyt epäinhimillistä kohtelua sairaaloissa että hävettä asua Suomessa. Pahinta oli se kun lapseni oli todella kipeä ja en meinanut saada hänelle hoitoa 8 tunnin odottelluun jälkeen joten mieti uudestaan ennen kun kirjoitat mitään artikkeliä, siis todella toivoon että sekä sinä että kaikki Suomessa olevat lääkärit/hoitajat miettivät että minkä takia alunperin hakivat lääkiksen. Ainakin aikaisemmin on ollut sillä tavalla että ihmiset jotka ovat humaanistisia ja joilla on iso sydän haluneet lääkäreiksi mutta ei todellakaan , Suomessa sitä ei todellakaan ole.
Ikävää että sulla on asiat menneet huonosti. Kommenttisi on kuitenkin aika sekopäinen. Kovin humaani et voi olla itsekään, kun toivot vakavaa sairautta toiselle. Ja kuten täältä käy ilmi, moni on saanut todella hyvää hoitoa. Et voi yleistää vain omien kokemuksiesi takia. Ja tuo nauru; kyllä minä ainakin nauran työpaikallani. Noin rankassa työssä pitää nauraa välillä, sitä muuten kukaan jaksa. Se ei liity mitenkään siihen, ettei välitä. Et tiedä mitään siitä, mihin ne hoitajat olivat menossa. Heillä saatoi olla miljoona asiaa, jotka eivät vain näkyneet sinulle. Ja lapsen sairaus ei aina edellytä päivystyskäyntiä. Jos sairaus ei ole akuutti, niin saa kyllä odottaa. Itselle ei tulisi mieleemkää ruveta haukkumaan hoitajia ja lääkäreitä odottamisen takia. Ja on kyllä törkeää väittää, että päivystyksen porukka laiskottelisi. He tekevät hiki hatussa töitä ja kuuntelevat idioottien paskaa siinä samalla. ja ei, en ole hoitaja, mutta monet käyttäytyvät päivystyksessä kuin idiootit. Ja hoitajien hyvä palkka on paska vitsi. se ole hyvää nähnytkään.
Mielestäni pienellä avullakin lyhennettäisiin päivystysjonoja. Kävi niin, että perjantai iltana alkoi virtsarakontulehdus. Yritin sinnitellä kotona tuskissani ja join paljon myös karpalomehua. Oman kaupunkiin päivystys oli jo kiinni ja aukeaisi 8.00 seuraavana aamuna. Puolilta öin en enää pystynyt odottelemaan vaan lähdin ajelemaan viereisen kaupungin päivystykseen acutaan. Matkalla jouduin pysähtelemään ja olin muutenkin vaaraksi muulle liikenteelle. Perillä hetken odoteltuani pääsin hoidon tarpeen arviointiin. Ja hoitaja ilmoitti 8h jonosta. Tiesin varmaksi mikä minulla on ja pyysin edes yhtä lääkettä, että selviän aamuun asti ja menen oman kaupunkini ensiapuun. Ei kuulemma voinut antaa kun siellä käytäntö että pitää ottaa näyte ja se lääke olisi haitannut tuloksia. Lähdin ajamaan takaisin kotiin, koska mieluummin odottelin sielä tuskissani aamua, kuin että ravaisin päivystyksen likaisessa vessassa. Mietin että nyt jos joudun kolariin kun en ollut sairaudeltani tuskissani täysin ajokuntoinen, niin ainakin pääsen pissat housuissa hoitoon. Onneksi kuitenkin pääsin turvallisesti perille muutaman pysähdyksen taktiikalla. Aamulla sitten lähempään päivystykseen. Ja vain muutama minua ennen jonossa. Hauskinta oli kun hoitaja sanoi että olisin saanut reseptin soittamallakin. ?? Että näin… Acutassa tarvii ottaa näyte ennen reseptiä, pidennetään jonoja tämmöisellä asialla joka on akuutti, mutta helpomminkin hoidettavissa ja edes yhden lääkkeen saaminen alkaa jo helpottaan oloa, että jaksaa odottaa aamuun. Mutta kuitenkin omalla päivystysasemalla saan reseptin soittamalla(aukioloaikana) ja ilman näytteitä!?!?
Mikä on tämä yksi lääke joka olisi pelastanut sinun yösi?
Paraneminen alkaa ja olo helpottuu jo ensimmäisen lääkkeen ottamisen jälkeen ja aamulla olisin saanut reseptin jatkaen kuuriani ihan normaalisti.?
Varmasti joissain päivystyksissä olisi onnistunut tuo, että olisit saanut siihen hetkeen sen lääkkeen ja vielä aamuksikin tabletin, että olisit pärjännyt siihen saakka kunnes olisit saanut reseptin omasta lääkäristä. VTI:n lääkitys alkaa tosiaan tehoamaan todella nopeasti. Virtsatieinfektion oireet ovat hankalia, ei henkeä uhkaavia, mutta elämää haittaavia jos ne oikein pahaksi äityy. Näissä systeemeissä olisi paljon kehitettävää.
Tosi hyvä kirjoitus! Tahdonkin kiittää palvelua, jota olen ensiavusta usein saanut! Jonot on pitkät, mutta pahemmissa tilanteissa olen päässyt jonon ohi. Kerran istuin 8 tuntia, kun tilanne ei ollut niin akuutti ja odotin kuvia katkenneen solisluun takia. Ja mielelläni odotin. Mieluummin ne jotka saattavat taistella hengestään, ovat kovissa kivuissa yms. pääsevät ennen minua, kun olen jo kipulääkkeet itse saanut.
Aivan kuin ihmiset olisivat unohtaneet, että aina ensiapuun saapuessa oireet kartoitetaan ja mahdolliset tarvittavat kipulääkkeet tulevat nopeasti, vaikka lääkärin pakeille joutuisi jonottamaankin.
En voi ymmärtää ihmisiä jotka teitä haukkuvat! Te teette kovaa työtä. Usein ensiavussa olen myös nähnyt ihmisiä, jotka tulevat huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena räyhäämään. Työnne on myös siis vaarallista.
Toivottavasti en lähiaikoina ensiapuun eksy, mutta tiedän varmaksi, että jos eksyn, niin saan teiltä loistavaa hoitoa ja apua!
Uih, katkennut solisluu. Nekin osaavat olla ilkeitä ja kivuliaita, mutta ne harvemmin uhkaavat henkeä mitenkään ja varmasti olet, kuten kerrotkin saanut hoidon oikeassa ajassa + kipulääkityksen.
Kiitos palautteesta. Näistä moni hoitaja saa voimaa työhönsä! 🙂
Hyökkäyshän on paras puolustus ,ihmettelen kauheasti miksi on pitänyt yt ottaa kuva leikkaussalista yritätkö pönkittää itsetuntoasi,sen verran tiedän ettei niitä hoitajia siitä päivystyksestä revitään mihinkään leikkauksiin kesken kaiken.Totuus kirpaisee kuvittelin aina ,että esim hoitajat,lääkärit haluaa tehdä omaa työtään auttaakseen lähimmäistään se on ihan naurettava ajatus,ei ole montaa päivää kun pieni lapsi oli kriittisessä tilassa ja ei nähtävästi osattu arvioida tilannetta,onhan niin kiva kun saa pompotella ihmisiä niin voi tuntea itsensä edes joskus tärkeäksi .Kaikki ne kritiikit ja kaltoin kohtelut on tullut ilmi elikkä totta kaikki sinua miettisin hetken ennenkin rupeaissin kirjoittelemaan ja ottamaan kuvia miten sulla muuten on aikaa ottaa niitä kuvia mielestäni voisit käyttää senkin työntekoon.Toivottavasti en koskaan joudu tulemaan sellaiseen paikkaan missä työskentelet sillä asenteesi jo kertoo sinusta paljon millainen olet ihmisenä ,sun kannattaa muistaa että nämä ärsyttävät sairaat ihmiset maksaa sun palkan
Ritva hyvä, kuvassa ei ole leikkaussali vaan ensiapuhuone, joka löytyy jokaisesta päivystyksestä. Kuten kuvasta voi päätellä, on jotain vakavaa on tapahtunut, mahdollisesti onnettomuus.
Voi Ritva. En ymmärrä miten joittenkin sisällä on näin paljon vihaa, joka purkautuu tällä tavalla. Tässähän yritetään parantaa sitä mikä ehkä on pielessä?
Tämä kuva ei ole leikkaussalista, siellä harvemmin rankalautoja tarvitaan. En pönkitä tällä tekstillä mitään ja itseasiassa, joskus voi olla tilanne, että päivystyksestä joutuu mennä auttamaan leikkaussaliin, mutta nämä tilanteet ovat harvinaisia.
Kaiken lisäksi tämä kuva, jota kritisoit, ei ole minun ottama mutta jos olisi, meidänkin työssämme on tauot jolloin kuvan ehtisi vaikka nappaamaan, mutta itse en harrasta tämän sorttista valokuvaamista.
Tämä teksti on kirjoitettu siksi, että näiltä ”kaltoinkohteluilta” vältyttäisiin ja, että homma joskus alkaisi toimia sujuvammin kun ihmisten tietoisuutta lisätään ja ehkä joskus hoitajamitoituksiakin mietitään uudelleen eri paikoissa. Toivottavasti homma toimii kun sinä joskus satut tarvitsemaan apua.
Ja kiitos sinulle siitä, että maksat palkkani.
Kylläpäs olet saanut negatiivista palautetta. Kaiken huippu oli tämä yksi joka toivoi että päivystyksen lääkärit ja hoitajat sairastuisivat itse vakavasti. Ei kenellekään kuulu toivoa tuollaista! Aivan käsittämätöntä…..noh sanotaan suoraan että perseilyä. Ja minusta tuo kuva tekstin ohessa oli hyvin tarpeellinen muistutus päivystyksen todellisuudesta. Pelkästään se, että jotkut luulevat tuon kuvaavaan leikkaussalia kertoo siitä että tietoa tarvitaan. En ole terveydenhoitoalalla, mutta kyllä minäkin nyt päivystyksen leikkurista erotan.
Kommentoin jo aiemmin mutta pitää heittää vielä jatkokiitokset, jos täällä on Turun yhteispäivystyksessä työskenteleviä. Lasta on jouduttu käyttämään päivystyksessä sekä torstaina että tänään. Korvakipu ei vain helpota. Mutta eipä löytynyt tulehdusta tänäänkään ja kipulääkkeillä jatketaan. Tuntui että viedään aikaa joltain kiireellisemmältä, mutta eipä lääkärin puheilla kauan aikaa sitten mennyt. Todella hyvää palvelua saatiin ja torstaina odotusaika lääkärille oli vain 15 minuuttia! Tosi hienoa. Kiitokset kaikille Turkuun!
Joo, monenlaista kommenttia tuli. Uskomatonta miten jotkut voi tästä tekstistä pahoittaa mielensä. Pointti oli kuitenkin se, että toivottavasti joskus homma toimisi joka puolella suomea siten niin kuin kuuluisikin.
Toivottavasti Turkuun meni terveiset perille 🙂
Otathan huomioon näissä myös ne pienet paikkakunnat joissa ainoa ”hoitava” taho virka-ajan ulkopuolella on päivystys. Kerron minäkin yhden todellisen tapauksen. Heräät vappuaaton aamuna päänkipuilevana mahasekaisin olevana ja tiedät ettei olo ole itseaiheutettua. Ja iltavuoroon tehtaalle pitäisi suoriutua. Sinulla on mahdollisuus olla poissa maks 3pv omalla ilmoituksella. Soitat esimiehelle joka vaatiikin sinulta kirjallisen sairaustodistuksen. No ainoa paikka mistä sen saat on päivystys. Työterveysasemakin on auki vain virka-aikaan kuten yksityiset lääkäriasemat.
Usko minua, minä mielelläni kävisin vaivani kanssa muualla kuin päivystyksessä. Koska tiedän, että vaivaani ylenkatsotaan hoitavalta taholta. Olen siis pattitilanteessa. Joko menen töihin tartuttamaan muut tai uskaltaudun sinne ammattitaitoisten ja empaattisten hoitajien joukkoon. Mitä sinä tekisit?
Minä en pidä siitä, että meitä potilaitakin syyllistetään. Mekin voimme olla pattitilanteessa eikä se meidän kohtelukaan aina niin ammattimaista ole. Minä en koskaan valita jos joudun odottamaan. Tiedän etten aina ole se kiireellisin. Mutta kun meidän päivystys tietää työnantajani politiikan sairaspoissaolojen suhteen niin miksi joka kerta se sama nöyryytys.
Minä arvostan suuresti hoitohenkilökuntaa. Arvostakaa tekin meitä hiljaisia ei kiireellisiä
Hyvä teksti. Oma arvostus sairaanhoitajia kohtaan nousee kokoajan mitä enemmän pääsen näkemään työkenttää, missä hoitajat työskentelevät. Monesti valitus johtuu tietämättömyydestä, mutta tässä tekstissä avasit hyvin päivystyksen toimintaa verhojen toiselta puolen. T. Sairaanhoitajaopiskelija
Pakko kommentoida vaikkakin jälkijunassa.
Päivystysten potilasmäärät ovat pitkäaikainen ongelma, se kenellekään tuskin on yllätys. Itse sairaanhoitajana niin päivystyksessä kuin leikkaussalissa työskenneltyäni voin kertoa, että molemmat paikat ovat kiireellisiä työkenttiä. Potilasmäärät valtavia, tilanteet hyvin nopeasti muuttuvia. On reagoitava ripeästi ja kolmivuorotyö, puhumattakaan päivystysvalmiudesta rasittaa ihmistä jokaiselta suunnalta. Hattua nostan, ketkä pystyy vuosikymmeniä työskentelemään näissä hommissa. Itse opintojani jatkan ja pyrin vaikuttamaan vähän enemmän hallinnon puolella tulevaisuudessa.
Terveydenhuollon työntekijöistä, hoitajat ja lääkärit.. meitä on moneen junaan, ihan kuin missä ammatissa tahansa. On nopeita, hitaita, tarkkoja, vähän vähemmän tarkkoja, ammattitaitoa vuosia kertyneitä, juuri alottaneita, paineensietokykyä omaavia, rauhallisia ym.. myös terveydenhuoltoalalla tekevät töitä ihmiset. On totta, että virheet on minimoitava, esimerkiksi leikkaussalissa check-listan käyttö on juurikin tätä varten, samoin osastolla tuplatarkastus lääkkeiden jaossa. Kokoajan kehitetään järjestelmiä millä voidaan arvioida hoidon laatua, sujuvuutta, virheiden minimointia. Vaikka järjestelmiä on käytössä pilvin pimein, mikään ei poista sitä tosiasiaa, niin kauan kun ihminen tekee työtä, on mahdollisuus inhimilliseen virheeseen.
Teemme parhaamme, eettinen lupauskin jo velvottaa siihen.
Ymmärrän ihmisten turhautumisen, kun on kipeä, 30 minuutinkin odotus voi tuntua sietämättömältä. Itsellä on kokemusta myös päivystyksestä potilaana, umpilisäkkeen puhjettua kivut olivat järkyttävät, leikkaushoitoon pääsin vasta kahden päivän päästä, vaikka olisi pitänyt leikata heti. Tutkimuksistakaan ei ihan kaikkea sillä sekunnilla nää ja kun potilaita on oikeasti paljon. En silti ole katkera, toisessa paikassa hommat toimii vaan paremmin kuin toisessa. Yleisesti ottaen hyvän työilmapiirin vallitessa kaikki on sujuvampaa. Hurtti huumori auttaa jaksamaan raskaissa työolosuhteissa.
Yksityisellä ei tarvitse sairaanhoitajan osata mitään.. noh niin.. en allekirjoita. Ihan samat hommat täytyy osata, kuin muualla. Sanomattakin selvää, että esim erikoissairaanhoidossa leikkaussalissa on osattava hyvin paljon asioita, instrumentteja, satojen leikkausten kulku, sekä kirurgien toimintatavat, ennakointia, veripesukoneen käyttöä, vuodon määrän laskemista, eri lankojen käyttötarkoitus, hemostaasit, muutleikkuritavarat, poltot ym kaikki se elektroniikan määrä ja käyttötapa, nukutuksesta, elvytyksestä, ihmisen anatomiasta puhumattakaan. Riippuen mitä yksityisellä teet, on osattava taas ehkä enemmän muita asioita. Sairaanhoitajaopintojen perustiedot on kuitenkin oltava hallinnassa missä tahansa työskentelet ja itse koen, että alkuvaiheessa kannattaa olla töissä paikassa, jossa pääsee tekemään, jossa on paljon akuuttitilanteita, näkee monia eri sairauksia, tilanteita.. niistä oppii rauhallisuuteen ja tehokkuuteen, niiden avulla ammattitaito karttuu.
Suomen Terveydenhuollossa on todella paljon hyvää ja myös paljon kehitettävää.
Sormella osoittelu ei paranna mitään. Työniloa kaikille ☺