DNR, ESBL, MRSA, KK ja VTI. SIIS TÄH?
17
Hoitotyössä vilisee termejä toinen toisensa perään. Jotkut termit ovat tuttuja joillekin puhekielestä ja osa taas on ihan ennen kuulumattomia. Uutena hoitajana (ja joskus vähän vanhempanakin :D) sitä voi olla tuolla hoitotyössä joskus ihan ulalla, etenkin jos lääkäri kirjoittaa määräyksiinsä omia merkintöjään, jotka ei ole niin yleisesti käytössä ja sitten näitä määräyksiä pitäisi lähteä toteuttamaan. Toinen esimerkki on se, että lääkäri juttelee näillä lyhenteillä tai termeillä potilaalle tai hänen omaisilleen. Lääkärinkierron jälkeen voi hoitajana varautua siihen, että koko kierto ja sen sisältö kannattaa käydä potilaan ja omaisten kanssa selvällä suomen kielellä uudelleen läpi. Ajattelinkin listata hiukan tähän niitä termejä joita ehkä itselle tulee tuolla työelämässä eniten eteen. Pian osastoilla aloittaa valmistuvat tai jo valmistuneet hoitajat esimerkiksi kesätöiden merkeissä ja eri lyhenteiden ja termien kanssa tulee varmasti sormi suuhun monta kertaa.
Näitä termejä riittää kyllä!
Addu eli adrenaliini, jota käytetään lääkkeenä esimerkiksi yleisesti elvytyksissä. Jos potilas menee elottomaksi sairaalaan ulkopuolella, kannattaa soittaa lanssi, eli ambulanssi. Ennen elottomuutta potilas voi valitella esimerkiksi rikiä, eli rintakipua.
Potilaalla voi olla artsikka ja sehän on arteriakanyyli, jota kautta voi mittailla verenpaineita ja ottaa näytteitä. Artsikka löytyy yleensä ranteesta tai nivusesta, valtimosta siis kuitenkin. Artsikka laitetaan yleensä päivystyksessä tai teholla anestesialääkärin toimesta.
Kollapeerata tai kollapsi eli pyörtyminen.
Melena. HYI YÖÖÖK. Jokainen joka on koskaan hoitanut melenoivaa potilasta tietää sen hajun. Eli melena ei ole kaunis naisen nimi vaan veriuloste.
Deffa. Tämän olen opettanut miehellenikin, nykyään puhutaan myös sydäniskurista, eli se jysäyttäjä jolla annetaan sydämeen sähköä elvytyksessä jos kyseessä on kammiovärinä tai kammiotakykardia, mutta käytetään tätä suunnitellustikin esimerkiksi potilaille joilla on eteisvärinä.
Juoppohulluus eli delikka. Virallinen termi delirium. Delirium voi tulla myös ilman alkon käyttöä.
Jos potilas on erkassa, niin kannattaa ottaa selville, että miksi hän on erkassa. Erkassa olevat potilaat hoidetaan siis eristyksenä. Yleensä heillä on jokin herkästi leviävä tauti, kuten ripuli eli ripsa tai MRSA, joskus puhutaan myös marsusta, eli metisilliinille resistentti (eli vastustuskykyinen) sairaalabakteeri, ESBL eli tietyn bakteerin hankkima ominaisuus olla vastustuskykyinen antibiooteille. Tällainen bakteeri kasvaa hyvin usein virtsassa.
Potilaalla voi olla Fa eli flimmeri eli eteisvärinä tai VF eli kammiovärinä. Toinen näistä värinöistä on hoitamattomana kuolettava, tiedätkö kumpi? Jos potilaalla on sairaalassa tämä toinen, kuolettava rytmi, niin tällöin hälytetään usein paikalle MET:ti eli sairaalansisäisiin hätätilanteisiin tarkoitettu ryhmä.
Kun potilas on saanut sydämen vajaatoimintaansa tarpeeksi furkkua eli furesista eli nesteenpoistolääkettä, hänen hengenahdistuksensa alkaa helpottamaan ja kuntouttamaan kutsutaan fyssari, eli fysioterapeutti.
Varo sitä katikkapussia!
Monilla potilailla on katikka eli virtsakatetri. Parasta on huomata, että edellisen kerran tyhjentämisen jälkeen pussi on jäänyt auki ja virtsat on valuneet lattialle.
Monille potilaille tiputellaan keittistä, nakkelia tai natikkaa, eli tavallista keittosuolaliuosta, eli NaCl 0,9%.
Syöpäpotilailla löytyy joskus metareita, eli metastaaseja. Ne on varsinaisen syöpäkasvaimen lähettämiä etäpesäkkeitä, joita voi löytyä mistä päin vaan ihmisen elimistöä. Metarit ovat usein maligneja eli pahanlaatuisia. Usein tällaiselle potilaalle, jolla tauti on levinnyt, käytetään kivunhoitona MO:ta tai morkkua eli Morfiinia. Se on hyvin vahva opiaatti.
Nokkis, NML eli tutummin nenämahaletku.
VTI, pissiitti, virtsiitti. Jos vanhus menee sekavaksi, voi joskus taustalla olla virtsatieinfektio. Mittaa potilaalta tällöin lpö ja rr, ei haittaa varmasti tee myöskään Spo2 ja vs, eli lämpö, verenpaine happisaturaatio ja verensokeri. Kannattaa myös tehdä suoraan virtsan stixi, eli liuskakoe, jotta näet onko virtsassa infektion merkkejä.
Vanhuksilla voi olla lääketieteellisin perustein tai potilaan ja omaisten tahdosta asetettu DNR (Do not resuscitate ) tai DNaR (Do not attempt resuscitation) eli elvytyskielto.
Tällaisia hoitoalan termejä minulle tuli mieleen. Puuttuuko listalta sinun mielestä joku tosi oleellinen, heitä termit ja lyhenteet kommenttiboksiin! 🙂
Ei kai arteriakanyylin kautta nesteytetä ja lääkitä vaan se on RR- seurantaa ja verikokeita varten?
ei nesteytellä 😀 Kiitos tarkkaavaisuudesta 😀 Se on juurikin niin kuten sanoit.
Juu olin just tulossa korjaamaan että eiiiiii artsikkaan koskaan lääkkeitä ja nesteenä huuhde on ainut sallittu. Sitä käytetään just niinku yllä oleva sanoi!
Joo, huuhteluneste ja paineenmittaus ja näytteidenottoa varten 🙂 Soriii! Kiitos kun huomautitte! 😀
Haha. Tulipa mieleen eräs äiti, joka halusi tyttärelleen jonkin erikoisemman, ei perus-suomalaisen tylsän junttinimen.. hänestä tuli sitten Veriripuli. Melena. No eipä sitä maallikkona näitä voi tietää. Ja kuulostaahan Melena tosi nätiltä. Mutta pienellä googletuksella on ehkä suotavaakin tarkistella näitä vähän erikoisempia nimikyhäelmiä. Ettei myöhemmin harmita :/
No melena ei ole ainakaan perussuomalainen tylsä nimi 😀
Virtsapullon kanssa mulla meni ekassa harkassa puurot ja vellit sekaisin. 😀 Ohjaaja pyysi hakemaan kuikan, no meikäläinen ei ollut ikinä kuullutkaan koko nimitystä, ja totesin vain että niin anteeksi minkä. Kotipaikkakunnalla kun sitä nimitetään sorsaksi. Lisänä vielä, että itse enkun linjalla niin koulussahan käytettiin vain englannin nimityksiä.
Asia kun selvisi niin saatiin kyllä ohjaajan, mun ja potilaan kanssa hyvät naurut.
Tuli mieleen viggo, en ollut ennen ensimmäistä sairaalaharkkaa kuullut ja tämä johti siihen, että ohjaaja luuli etten tiennyt mikä kanyyli on… Tällä hetkellä käytän itekkin sanaa viggo, koska onhan se nyt helpompi sanoa.. ;D
Meillä käytetään sanaa antilooppi eli antibiootti. 🙂 Tiedä sitten onko kovin yleinen. Varmasti paljon on muitakin, mutta ei tule nyt mieleen.
Mielenkiintoinen postaus! 🙂
Mun blogissa kirjoitin vähän aika sitten omia kokemuksiani syömishäiriöstä!
http://woundedlaughh.blogspot.fi/2017/04/17-kg-onnellisuutta.html
Mielenkiintoinen postaus sullakin!
Mun mielestä tällaisia termejä ei tarvitse alaa tuntemattomille kertoakaan, ei tarvitse kaikkea tietää, ellei potilas itse halua tietää, mitä lyhennettä mistäkin käytetään, mutta alaa opiskelevalle ihan hyvä info 🙂
Tietysti kaikki vermeet, haavatuotteet sairaudet ym.. alaa opiskelevalle voi olla aika viidokko pelkän mien perusteella mm. Q-syte, siipineula, Tegaderm, Mepore, MCC, HTA,… onhan tätä opettelua kaikessa tässä 🙂 mutta käytäntöjän sen opettaa, sitä mukaa kun eteen tulee.
Niin, toki. 🙂 Enemmän kai tää antaa alan ihmisille 🙂
Deffasta tuli mieleen… Kerran hieman väsyneenä kerroin tutkimuksista mitä oli tehty hoitajalle ja selitin että ”mulla tehtiin se deffa tutkimus kotona..” Olisit nähnyt hoitajan ilmeen ennen kuin tajusin että olin sekoittanut deffan ja holterin 😀
No deffa tai holtteri 😀 Sama asia. 😀 hahah sattuuhan noita 🙂
Muutamia tuli mieleen mitä on eri osastoilla ja eri sairaaloissa tullu vastaan. Hudson, spiira, nebulisaattori. Subis, sevari, cvk. Taski. Saline, posiflush. Eva, topro, rolla. FLex, inkot, ultima. Flexi seal=siili. Volumatic. Pasta, metyleenisini.. paljon on kyllä ammattisanastoa ja termit vaihtelee paikkakunnittainkin. Oliko näissä tuttuja tai tuntemattomia termejä sulle? 🙂
Mua jotenkin häiritsee kun jotkut hoitajat puhuu ”neulasta”, kun ne tarkoittaa sitä suonikanyylia, joka on laitettu jo potilaaseen. Eihän siellä suonessa enää mitään neulaa ole vaan muoviletku, antaa joskus potilaalle virheellisen kuvan suonikanyylista jos puhuu neulasta, joka on koko ajan suonessa. Mieleen tulee vielä BiPAP (kaksoispaineventilaatiolaite), CPAP (uniapenalaite), spiira tai itse puhun todella hölmösti töhöttimestä. 😀 Kun sen laittaa päälle niin savu vaan alkaa nousemaan. 😀 Siis sellainen nebulisaattori, jonka kautta hengitellään keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Sitten tuli mieleen ECHO, puhekielellä ekko, eli sydämen ultraäänitutkimus (tätä kuulee monesti lääkärinkierroilla kun lääkärit selittää potilaalle että tehdään echo). Sitten muita tutkimuksia ja toimenpiteitä RTG (röntgenkuva), TT tai CT (tietokonetomografia), EKG (sydänfilmi), MRI (magneettikuva), EEG (aivojen sähkökäyrä), ENMG (hermoratatutkimus), Astrup tarkoittaa valtimoverinäytettä, PTA tai PCI (pallolaajennus), STEMI (ST-nousuinfarkti), NSTEMI (ST-laskuinfarkti). Tässä ainakin joitakin lisää. Opiskelijoille erittäin hyödyllisiä, kun näitä tosiaan tulee käytännössä vastaan. Sitten on vielä paljon sairauksia, joita usein lääkärinteksteissä on lueteltu, ne kun pitäisi nykyään kirjoittaa auki, koska tekstit näkyvät asiakkaille Kanta-arkistossa.