Aikuisena naisena voi jo vähän panostaa

Ja jopa ihan luvan kanssa. Kyse on siis laukuista. Itse en ole koskaan, en siis koskaan ollut mikään merkki-hiiri. Minulle on ollut aivan sama minkä merkkisiä vaatteita, kenkiä tai laukkuja käytän. Voi olla niinkin, ettei ole ollut edes mitään merkkiä. Jos olen tykännyt jostain, niin se on riittänyt kriteeriksi itselleni. Iän myötä ja ehkä tulojen lisääntyessä, olen joskus ostanut itselleni jotkut vähän laadukkaammat kengät esimerkiksi, ja olen todennut sanonnan ”köyhän ei kannata ostaa halpaa” pitävän paikkansa. Halvat, huonosti tehdyt vaatteet ja kengät kestää käytössä paljon huonommin, luonnollisesti.

Tänä keväänä hankin itselleni ensimmäisen merkkilaukun. Tommy Hilfiger ei ehkä ole sellaisille oikeille laukku ja merkki hifistelijöille edes mikään erityinen merkki, mutta minulle se on. Olen ollut todella tyytyväinen tähän hankintaan ja laukku on ollut kovassa käytössä. Sardinian reissulla tein itselleni jälleen uuden laukkuhankinnan. Ostin itselleni etukäteen syntymäpäivälahjaksi (koska tietenkin itselleen pitää ostaa lahja) uuden, entistä crossoveria suuremman laukun. Laukku on juuri passeli arkikäyttöön ja se imaisee sisäänsä kyllä kaiken tarvittavan.

Merkki tällä kertaa vaihtui ja ostin itselleni Calvin Kleinin laukun.

Kun näin tuon Calvinin laukun, en epäröinyt ostamisen kanssa, kuten minulla yleensä on tapana. Näin, päätin ja ostin. Harvinaista minulle. Yleensä otan tuotteen kantoon kaupassa. Kantelen sitä hetken ja sit totean, että en tarvitse sitä tai raaski ostaa ja sitten hylkään sen tuotteen jonnekkin.

Mut tätäkään heräteostosta en ole katunut. Päinvastoin. Olen ollut todella tyytyväinen!

Raaskitteko te ostaa merkkituotteita? Vai onko merkillä oikeasti edes väliä?

Ps. Pakko paljastaa teille mun merkkitietoisuus. Olin kirjoittanut ensiksi tähän tekstiin, että Tommi Hilfiger ja Kalvin Klein. 😀