Hae
Mansikkapilvi

Miten meillä menee pikku viikarin kanssa?

Luka koiranpentumme on nyt reilut 10 viikkoa vanha (piti ihan kaivaa kalenteri esille ja laskea kun en muistanut, että onko se 9 vai 10 viikkoa). Pojasta alkaa kuoriutua pikkuhiljaa jyrsijä. Hampaat tuntuisi olevan kohdallaan suussa ja Luka osaa niitä kyllä käyttää. Kaiken lisäksi naureskelin tänään tuolle touhottamiselle. Koko ajan pitää tehdä jotain. Varkaat ottaa juoksukaljat kaupasta ja meidän Luka ottaa juoksukengän eteisestä kun tullaan sisälle kotiin. Eteisessä tosiaan on kenkiä esille muutamat, niin aina kun tää menee siitä ohi, niin ihan lennosta nappaa suuhunsa yhden ja raahan sen pureskeltavaksi olohuoneeseen. Lisäksi Luka on löytänyt vaatekomeron ja sen avoimen oven ja, että siellä niitä kenkiä vasta onkin! Eri mallisia ja vaikka mistä materiaaleista. Nauhalliset kengät on selkeästi mieluisimmat 😀

Unijärjestelyt ovat myös jo muuttuneet sitten viimeisimmän. Edellisen kerranhan mä kerroin siitä, että ostettiin Lukalle pentuaitaus makuuhuoneeseen. Homma on edennyt ja nykyään Luka nukkuu kodinhoitohuoneessa. Pikkuhiljaa päästiin sinne siirtymään ja nyt poika jää kodinhoitohuoneeseen ihan mielellään, ihan ilman mitään itkuja 🙂 Sisäsiistejä ei olla lähimainkaan. Pissat lirahtelee milloin minnekin ja joskus silloin tällöin isommatkin tarpeet, mutta onneksi harvemmin. Öisin tosin tulee kyllä nekin sitten.

Jatkuvaa oppimista Lukan kanssa

Me ollaan opittu paljon ja Luka oppii myös. Ihme ja kumma ei ole mennyt vielä kertaakaan hermo Lukaan. Mä opin niin paljon ekan pennun kanssa, että nyt mä ymmärrän sen, että niitten hommaan ja työhön nyt vaan kuuluu tehdä koko ajan kaikenlaista esimerkiksi purra sormia ja käsiä ja tukkaa ja varpaita ja sukkia ja lahkeita ja pöydän jalkoja ja listoja ja nenää. Se vaan menee niin. Ja se loppuu ihan pian, pitää nauttia siitä nyt vielä niin kauan kuin se sitä tekee 😀

Ujous ja arkuus on myös helpottanut jonkin verran. Ulkona viihdytään jo paljon paremmin ja liikkumatyyli on tätä nykyä kuono maassa. Käytiin yks ilta kävelemässä hihnassa (JOO JA ONNISTU!) Jyväskylän satamassa. Siellä oli liikkeellä ihmisiä pyörällä ja juosten ja ne oli Lukan mielestä vähän jännittäviä, jopa sen verran, että piti aina pysähtyä istumaan ja katsomaan kun ne menee ohi. Meillä oli mukana rohkaisuherkkua, paistettua kananrintafilettä. Tällä pojan sai kyllä liikkeelle ja pelot unohtui melko nopeasti, jos niitä olikaan 🙂

Poika kasvaa kokoa hurjaa tahtia. Oma vainoharhaisuus vaan nostaa välillä päätään ja tulee ehkä liiankin tarkkaan tarkkailtua esimerkiksi Lukan jalkoja, että näkyykö niissä asentovirheitä. Tää on kai ihan inhimillistä.

Mut on tää ihanaa aikaa, vaikka univelka painaakin taakkana.

9 kommenttia

  1. sanni kirjoitti:

    Voi juukeli ku hän on SOMA?

  2. kaisasanni kirjoitti:

    ei pitäis varmaan kommentoida mitään, MUTTA pakko sanoa että säälittää ihan sairaasti että se pikku raukka joutuu nukkumaan jossain kodinhoitohuoneessa yksin. En tarkoita, että koiran pitäisi nukkua samassa sängyssä ihmisten kanssa mutta koira on laumaeläin ja laumaeläimen pitää saada nukkua samassa laumassa muun lauman kanssa omassa pedissään. Ei ole yhtään lajityypillistä koiralle erottaa se laumasta, se on sille rangaistus. ihan järkyttävää, että muuten oot huolehtimassa siitä muka niin hyvin, mutta sitten se nukkuu yksin. Oliko ihan pakko ottaa koira

    • sipuli kirjoitti:

      Ihana lopetus; oliko ihan pakko ottaa koira:D ihan kun toi asia tekis siitä maailman kamalimman. Jossu hyvä kun otitte koiran! Mut joo tuleeko tästä kodinhoitohuone nukkumisesta siis ihan tapa aikuisenakin vai mikä siinä on taustalla?:) Mielenkiinnosta kysyn, en ilkeyttäni niin kuin ehkä edellinen..
      Ps. tsemppiä tohon pissirumbaan nimimerkillä pentu oppi sisäsiistiks 6 kk XD..

  3. Annika kirjoitti:

    Ihana Luka?? nukkumisesta niin olisko tässä vaiheessa kuitenkin just hyvä että nukkuu kodinhoitohuoneessa kun pissa-kakka-homma vielä vaiheessa? Kyllä siinä järki lähtis jos koko makkari ihan kakalle haisis ? ja hyvä ehkä läheisriippuvaista vähän jo rohkaista että yksin ei jää vaikka jonkin aikaa ihmiset olisikin poissa. Ja myös että yö on uniaikaa eikä esim leikkimis/halitteluaikaa. Ja kukin perhe tyylillään kyllä myös ihminen jonkin sortin laumaeläin on ja silti jotkut jo pienet vauvat nukkuvat omassa sängyssä omassa huoneessa. Jokainen perhe saa itse päättää!? IHANAA SYKSYÄ TEILLE IHANAT ?❤

  4. Jenna kirjoitti:

    Voi että on suloinen tapaus ? Meillä koira tulee kohta vuoden, tuntuu silti niin kaukaisille ajoille kaikki kenkien syöminen ja riehuminen, aika menee niin nopeasti. Sisäsiisteys tuli meilläkin vasta 7kk jälkeen täysin, vahinkopissejä sattui siihen saakka. Tähän auttoi nimenomaan juuri ’eristys’ kodinhoitohuoneeseen päivisin, malttoi rueta pidättämään ja ei tehnyt tarpeita ”omaan huoneeseen” meidän poissaolon aikana. Joten ensimmäiselle kommentoijalle tiedoksi, että meillä koira pitää ainakin täysin mukavana omana paikkana kodinhoitohuonetta ja menee sinne jo automaattisesti omalle pedille pötköttämään, kun lähdemme töihin. Ihan selväpäiselle vaikuttaa ? yöt oppinut nukkumaan meillä makuuhuoneessa päiväpeittojen alla, yöt oli aina helpompia ulkoilutuksen kanssa, tajusi tökkiä kuonolla makkarin ovea kun tuli hätä ja se tuli usein ? Nyt saa aamulla olla repimässä pissille jos lähdemme aamuvuoroihin…Unikeko, keneltä lie oppinut.

    Ihanaa pentuaikaa teille Lukan kanssa! ?

  5. kaisasanni kirjoitti:

    Juu en kommentoinu ilkeyttäni vaan siksi, että haluan puolustaa koirien hyvinvointia. Hieman häiritsee tekstissä myös se, että ”ei ole mennyt hermo vielä kertaakaan” Ihan kuin se olisi joku oletus, että hermo menee jossain vaiheessa.. Koira ei tee mitään ikinä pahuuttaan ja siksi täysin kohtuutonta jos siihen menee hermo. Ehkä siksi tuo tekstin lopetus. Tiedän kyllä, että koiria on mitä hirveimmissä oloissa ja Lukan kotiolot ei ole niitä oloja tietenkään. Mutta haluan silti herättää pohtimaan koiran hyvinvointia oikeasti, koska koiria otetaan nykyään ihan liikaa, koirien määrä on kasvanut koko ajan ja olen ihan varma, että niistä ihmisistä, joilla on koira vain pieni oikeasti ansaitsee koiran luottamuksen. Enemminkin osan ihmisistä pitäisi ottaa pehmolelu, ei elävää olentoa! Ja olen vaan aina valmis puuttumaan siihen, jos näen epäkohtia koirien kohtelussa, jos esim. näen lenkillä jonkun nykivän koiraa pannastaan (jota koiralla ei pitäisi ikinä pitää, vaan aina valjaita!) puutun aina asiaan, enkä välttämättä nätisti..:/
    Koiralle pitää myös puhua ja sen pitää saada kontakteja, liian pitkät yksiolot on pahinta mitä voi olla. Ja rutiinit tuo turvaa! Eli koiran pitäisi saada tottua pennusta pitäen niihin samoihin rutiineihin, joita sillä aikusenakin tulee olemaan. No noi nyt on perusjuttuja, mutta kaikki ei tunnu niitä silti tajuavan :/

    Jenna: Onkin täysin eri asia jättää koira päivisin yksinollessaan kodinhoitohuoneeseen, jos se on sille turvallinen paikka alusta pitäen ollut.. Kun taas eristää se yöksi omasta laumastaan yksin yhteen huoneeseen!

    Annika: Koirat kyllä oppii, että yöllä nukutaan, kun muu laumakin nukkuu eikä se ole niille halitteluaikaa, jos koira on vaikka omassa pedissään. Mielestäni tuo on erikoinen kommentti ”lähtis järki, jos makkari haisis kakalle” jos näin käy niin sit siivotaan.. eiks vaan? ja tosi nopeasti koirat kuitenkin oppii sisäsiisteiksi, jonka jälkeen ongelmaa ei ole. Voit ite yrittää miltä tuntuu käydä vain kolme kertaa päivässä vessassa (ja toivottavasti kaikkia aikuisia koiria lenkitetään vähintään kolme kertaa päivässä, pennuthan tietty käy useammin tarpeillaan)
    Ja vaikka jotkun pienet vauvat voivat nukkua omassa sängyssään pienestä pitäen niin ihan virallisten neuvolan ohjeiden mukaan nukuttamista omassa huoneessa ei kuitenkaan alle 6kk:lle suositella. Eli suositeltavaa on siis nukuttaa samassa huoneessa omassa sängyssä mutta ei omassa huoneessa alle 6kk vauvoilekkaan. Vauvat kasvaa ja kehittyy sekä oppii jossain vaiheessa ymmärtämään maailmaa ja ihmisten kieltä ja sitten on turvallista nukkua omassa huoneessa, ja jopa ehkä helpompikin nukkua häiriintymättä yhtenäistä unta. Koirien kohdalla tilanne on hieman eri! No tää on nyt taas hieman harmaalla alueella, kun puhutaan samassa yhteydessä vauvoista ja koirista, mutta pointtina vaan se, että oon vahvasti sitä mieltä, että koiraa ei saa erottaa laumastaan.

    Onhan tuossa Nooran postauksessa paljon positiivisiakin juttuja (esim. rohkaisu herkkupaloin, selvä ilo koirasta jne) mutta ite nyt kiinnitin huomiota ensin tuohon negatiiviseen..:/ 🙂
    Ja jos haluatte, että ne kengät pysyy ehjänä niin vois tarjota Lukalle heti kotiin tullessa oman lelun suuhun (Raasu yrittää sillä kengän ottamisella suuhun rauhoittaa itseään, kun on niin iloinen toisten kotiinpaluusta) ja kehua niin paljon kun ikinä pystyy aina kun se oma lelu on suussa ja tarjotakin lelun aina nätisti tilalle suuhun, jos suussa on jotain ”kiellettyä”

    • koirakouluttaja/fysioterapeutti/hieroja kirjoitti:

      No jestas kun osaatkin saada asiat kuulostamaan vaikeilta. Kyllä, koira on laumaeläin, mutta se ei tarkoita että koiran pitää nukkua siellä samassa huoneessa. Kyllä se ihan riittää että on samassa talossa tai samalla tontilla, koiralla on aika mieletön hajuaisti ja se kyllä tuntee olevansa omassa laumassa ja laumansa reviirillä ihan jo sen perusteella. Kyllä etenkin pieni pentu tarvitsee omistajalta erityishuomiota kun sehän on vielä ihan vauva, mutta ei se nyt ihmisvauva kuitenkaan ole…oletko tietoinen, että koirien kehitys on aika paljon nopeampaa? Totta kai pennut asioi sisälle, mutta ei kenenkään tarvitse sitä sietää. Eli, koira opetetaan sisäsiistiksi. Ja ihmisen ja koiran vessa-asiointi nyt on aika erilaista, joten ihan turha vertailla että ”mitä jos itse pääsisit vessaan vaan kolmesti päivässä”. Koira pystyy pidättämään jopa kolme päivää jos tarvitsee. Ei tietenkään pidä pakottaa koiraa siihen, vaan käyttää todellakin ulkona, mutta ulkoilulle nyt on muutakin syytä kuin pelkkä pissaaminen. Ja koira syö kenkiä koska pentuhampailla pitää järsiä, ja kengät on yleensä pentujen suosikki, koska tuntuu hyvältä suussa – etenkin, jos on nahkaa. Tämä että kiinnität huomiota negatiiviseen taitaa olla muutenkin luonteenpiirteesi? Kannattaa vähän petrata ja opetella keskittymään positiivisiin asioihin, kuten siihen, että tämä pentu on selkeästi saanut rakastavan, hyvän, huolehtivan kodin. Keskity omiin koiriisi ja ylisuorita niiden kanssa jos haluat, mutta vinkki: koirat aistivat ahdistuksen ja stressin ja se tekee nekin levottomiksi. Joten koiran kannalta parasta on olla rento, onnellinen, positiivinen, iloinen.

      Ihana Luka! Nauttikaa Noora pentuajasta täysillä, se menee liian nopeasti ohi.

      • Noora kirjoitti:

        Jep, ja siis meillä ei tosiaan Lukaa laiteta minnekään oven taakse yöksi, vaan se on avoimessa kodinhoitohuoneessa, ja oviaukossa on koiraportti, eli sen läpi näkee vallan mainiosti ja kuulee ja haistaa 🙂

        Kiitos kommentistasi <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *