VARAS JA NARKKI
Aina silloin tällöin lehtien otsikoissa vilahtaa juttuja siitä miten hoitajat, eli lähi- ja sairaanhoitajat ovat varastaneet työpaikoiltaan lääkkeitä. Joskus lääkkeet saattavat olla ihan perinteisiä kipulääkkeitä, joita saisi ihan vaikka apteekista ilman reseptiä, mutta joskus hoitajat ovat varastaneet huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Nämä vahvat kipulääkkeet päätyvät usein hoitajan itsensä käyttämäksi eli toisin sanoen hoitaja on koukussa huumausaineeseen.
Olen monesti miettinyt, että miten hoitaja päätyy tähän tilanteeseen, että varastaa ja alkaa piikittämään lääkkeitä itseensä, sitten vielä jotenkin suoriutuu töistään. Joskus käy niin, että potilas ei ole saanut hänelle tarkoitettuja kipulääkkeitä vaan ne on menneet hoitajalle itselle. En käsitä tuollaista. Taustalla syynä voi olla hoitajan oma kipulääkekoukku, joka on tullut vaikka vamman tai leikkauksen seurauksena johon hoitaja on joutunut syömään vahvoja lääkkeitä ja koukuttuu sitten tätä kautta. Joskus henkilö vaan ajautuu huumeitten käyttäjäksi, myös hoitajasta voi tulla narkomaani ihan kuten kenestä tahansa muusta. Tilaisuus tekee varkaan joskus.
Mutta kun ei pitäisi tehdä. Jokainen hoitaja tietää, että etenkin huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä kytätään tosi tarkasti. Kulutusta seurataan ja kaikki poikkeamat selvitetään juurta jaksaen. Ei kukaan hoitaja voi olla niin tyhmä, että kuvittelee ettei jäisi kiinni. AINA JÄÄ KIINNI. Jos käytät potilaalle tarkoitettuja annoksia tai vaikka varastat suoraan lääkehuoneesta, molemmissa tapauksissa jää kiinni.
Minulla on jonkin verran kokemusta tästä aiheesta, nimittäin eräässä harjoittelussa opiskeluaikoina minun silloinen ohjaaja kärysi lääkeainevarkaudesta. Sitäkin oli jatkunut jo pidempään. Kun minä sain kuulla tästä tapahtuneesta minun harjoittelulta ja kaikelta opitulta katosi pohja hetkellisesti. Minä olin ihan tosi järkyttynyt. Se ohjaaja oli aivan maailman paras, osaava ja ammattitaitoinen. Sitähän se ei vie pois, että jos sinä olet lääkeainekoukussa, niin kyllä sinä silti osaat asiasi ja tämä minun ohjaaja osasi. Hän oli hyvin arvostettu työntekijä omassa yksikössään. Virheiden vaara ja potilasturvallisuus kyllä varmasti kasvaa, etenkin jos työskentelee aineitten vaikutuksen alaisena
Niin vain kuitenkin kävi, että hänkin jäi lopulta kiinni. Kyllähän minä kieltämättä jo harjoitteluaikana mietin, että miten hövelisti esimerkiksi Oxanestia käytetään tai vedetään ruiskuun valmiiksi odottamaan potilaita. Ei välttämättä kysellä lääkäriltä edes mitään lupia, mutta opiskelija-minä ajatteli, että se on tämän yksikön tapa toimia ja opiskelijana minä en ala kyseenalaistamaan tällaista asiaa. Olihan minulle sanottu, että sain ohjaajakseni osaston varmaan parhaan ja osaavimman hoitajan. Kyllä hän varmasti tietää miten toimitaan. Ja niin minä sitten toimin hänen oppien mukaan.
En usko, että tämä minunkaan ohjaaja olisi koskaan kuvitellut jäävänsä kiinni tästä. Eihän hänessä ulospäin ollut nähtävissä mitään ihmeellistä. Ei näkynyt piikitettyjä käsivarsia tai mitään. Ennemminkin päinvastoin. Minun mielestä hän oli aina suihkun raikas töihin tullessa. Yritin oikein jälkikäteen miettiä, että olisinko voinut huomata jotain hänen käytöksessä tai olotilassa, mutta en, en saanut mitään päähäni mistä olisin voinut epäillä mitään tällaista tapahtuvaksi. Ainoastaan se minua ihmetytti, että kyseisen hoitajan nimi oli aina huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeitten lääkekorteissa, kerta toisensa perään, joskus jopa muistan nauraneeni ääneen tuota asiaa kun koko lääkeainekortti oli täynnä tämän hoitajan kuittauksia.
Jossain vaiheessa hän sitten jäi kiinni. Joku kai näki jotain tai hälytyskellot alkoivat soida. Hän jäi ensiksi sairaslomalle ja sitten kokonaan töistä pois. Voitte varmaan kuvitella ne kaikki huhut mitä tuosta lähti liikkeelle. Toivon sydämeni pohjasta, että tämä ihminen on nykypäivänä saanut itsensä irti näistä touhuista ja hakenut apua. Voin edelleen vilpittömästi sanoa, että tämä kyseinen hoitaja oli minun opiskeluaikojen harjoitteluiden paras ohjaaja. Häneltä opin varmasti eniten.
Tällaista ei pitäisi päästä tapahtumaan, mutta kuinka sen voi estää?
Miten lääkevalvontaa voitaisiin parantaa?
Kuvat Pixabay
Otsikointia olis hyvä harjoitella 😀
Sara etkö tosiaan muuta kommentoitavaa keksinyt ?
Minusta pitäisi tiukentaa seulaa ensinnäkin siihen että ketkä ylipäätään pääsee opiskelemaan sosiaali-ja terveysalalle. Pitäisi valitettavasti olla rekisteri, josta pystyisi tarkistamaan hakijan rikos/huumetaustan. Minusta on niin että ei pitäisi olla niillä taustoilla ko.alalle kouluun ja töihin. Maailmassa on niin paljon muitakin aloja mihin voi lukea rikos/huumetaustan omaavat. Mutta hoitoala on sellainen että sinne pääsyä pitäisi tiukentaa. Aika hurjalta tuntuu ajatus että tietää entisen opiskelukaverin käyneen aikanaan korvaushoidossa ja siellä se vain mummuille saa morkkua pistää vanhusyksikössä ja tuskin kukaan taustaa tietää. Mutta ilmeisesti kova työvoimapula pistää asioita katsomaan sormien läpi näiltä isokenkäsiltä ja tulee tulevaisuudessa olemaan vielä isompi ongelma kuin mitä vielä edes kukaan käsittää. Ja kyllä myös entisille käyttäjille tulee antaa mahdollisuus uuteen elämään, päästä kouluttautumaan ja sitä kautta töihin. Hoitoala ei vaan pitäisi olla se mahdollisuus.