KOIRA YKSIN KOTONA
22
Tästä aiheesta on paljon mielipiteitä ja olen saanut kuulla paljon erilaisia ajatuksia aiheesta. Meidän koiramme Luka, joka muuten täytti tässä kuussa puoli vuotta, on pääsääntöisesti aina työpäivämme yksin. Ajallisesti Lukalle tulee yksinoloa esimerkiksi aamuvuoropäivinä noin vajaa 9 tuntia. Se on aika paljon. Kun minä olen iltavuorossa mies menee normaalisti aamuun, kuten joka päivä. Tällöin Luka joutuu olemaan yksin noin 2-4 tuntia, koska minä olen aamupäivän seurana. Tuo on paljon inhimillisempi aika koiralle olla yksin.
Tuo yhdeksän tuntia yksin koiralle kuulostaa hurjalle, tiedän. Eräs työkaverini kertoi, että käytännössä heidän koiransa ei joudu olemaan koskaan yksin. Tuo on varmaan se ihanne tilanne, mutta kuinka moni koiranomistaja pystyy tarjoamaan koiralleen seuraa 24/7? Normaalit ihmiset käyvät yleensä töissä ja vaikka taloudessa olisikin kaksi ihmistä, ei he välttämättä pysty vuorottelemaan työaikoja siten, että voisivat tarjota koiralle seuraa toisen omistajan ollessa töissä.
Tämän päälle kun lisätään ihmisten mielipiteet siitä, että saako koiran tilaa rajata yksin ollessa? Tämä on sellainen punainen vaate joillekin ihmiselle, että ihan kauhistuttaa miten hirveinä ihmisinä meitäkin pidetään, kun ensinnäkin joudumme pitämään Lukaa aika-ajoin siis aika kauankin yksin ja tämän lisäksi me rajaamme koiran tilan yksin ollessaan. Luka on pennusta saakka opetettu olemaan kodinhoitohuoneessa yksin. Alkuun Luka vietti siellä myös yönsä. Nykyään kun Luka jaksaa pääsääntöisesti pidätellä yönsä tai osaa ainakin herättää meidät hädän yllättäessä, on poitsu saanut vapaudet nukkua meidän makuuhuoneessa. Päivisin Luka ei ole kodinhoitohuoneessa suljettujen ovien takana. Lukalla on omassa yksiössä päivänvaloa, jonkin verran tilaa ja koiraportti, joka rajaa kodinhoitohuoneen tilan muusta asunnosta.
Lukan tilaa rajattiin alkuun sisäsiisteyden vuoksi ja tämän lisäksi ajattelimme, että Lukalla olisi yksin ollessaan turvallisempi olla kun ei ole koko iso asunto yksinään vaellettavana. Tällä tavoin lisäämme myös turvallisuutta, ettei poitsu touhua mitään päätöntä yksin ollessaan. Tähän pitää mainita, että yllättävän vähillä tuhoilla ollaan päästy Lukan kanssa. Oikeastaan mitään kovin arvokasta ei ole ainakaan vielä tuhottu. Yhdet kengännauhat on menetetty ja vähän maton kulmaa kaluttu, mutta muuten kaikki ehjänä (toistaiseksi).
Mun mielestä tilan rajaaminen ei ole julmaa eläintä kohtaan, jos kaikki tarpeellinen on ns. koiran saatavilla; raikasta vettä, aktiviteettia hiukan ja peti. Näillä me ja etenkin Luka ollaan pärjätty. En myöskään näe, että koira olisi mitenkään henkisesti vaurioitunut siitä, että me käydään töissä ja hän joutuu olemaan ajoittain yksin. Koiran pitää myös osata olla yksin. En todellakaan tarkoita, että koira pitäisi johonkin häkkiin laittaa yksin ollessaan, se ois ehkä jo julmaa.
Ei ole yks eikä kaks koiraa tässä maassa ketkä ei osaa olla yksin. Ne ulisee ja tuhoaa paikkoja, koska eivät osaa rauhoittua yksin ollessaan. Tekemistä ja seuraa pitäisi olla koko ajan. On tietty niitäkin koiria kenen tilaa ei tarvii rajata silti mitään tuhoja ei tapahdu, eikä koira ala osoittamaan mieltään.
Ruotsissa on säädetty lailla se, että koiraa ei saa jättää yksin yli kuudeksi tunniksi, mutta miten työssäkäyvä voi toteuttaa tällaista lakia? Pitäisikö Suomessakin noudattaa tällaista ohjetta?
Mitä mieltä te olette?
Meidän perheellä on ollut koiria viimeiset 15v. Kyllä ne vaan aina on joutuneet olemaan yksin normaalin työpäivän ajan, sillä molemmat meistä tekee ihan tavallista päiväduunia 8h päivässä. Matkoineen siis 9h, joka arkipäivä. Tilaa on myös usein rajattu varsinkin pennun ja nuoren koiran kohdalla, koska silloin myös loukkaantumisen riskit vähenee kun pentu ei pääse itsekseen nakertelemaan johtoja, myrkyllisiä kasveja tai pomppimaan korkeille tasoille.
Mun mielestä ihan tavallinen ihminen voi olla koiranomistaja ja silloin se tarkoittaa koiralle yksinoloa työpäivän ajan. Tietty se on kivampi jos ei tarvitse niin pitkiä aikoja yksin olla, mutta ainakin meillä se on arkipäivää. On ollut tärkeää myös totuttaa koirat olemaan yksin, ettei tule mitään eroahdistusta tms.
Jep! Luulen, että koirat on selvinneet aina myös yksin, jopa enemmän kuin kuusi tuntia. Silti ne on tervepäisiä ja aktiivisia ja rakastettuja eläimiä, vaikka isäntä ja emäntä kävisikin töissä. 🙂
Meilläkin koira on yksin ollessaan kodinhoitohuoneessa. Tämä idea tuli aikoinaan koirankouluttajalta, kun vaikutti, että koiralla on eroahdistusta ja taipumusta touhuta omiaan päivän aikana. Koirankouluttaja sanoi, että rajattu pienempi tila on paremmin koiran hallittavissa, kun ei tarvitse vahtia yksin koko taloa.
Kiva kuulla, että myös koirankouluttajat ohjaavat tähän 🙂 Ehkä me ei olla hirmu hirviöitä 😀
Meilläkin molemmat koirat, saksanpimenet, ovat yksin koko työpäivän ajan eli noin 8 tuntia. Molemmat ovat myös rajatulla alueella koska ensinnäkin toinen on vielä pentu ja haluan säästyä isommilta tuhoilta ja toiseksi meidän vanhempi koira omistaa suhteellisen suuren vartiointivietin ja ei pysty rauhoittumaan, jos joutuu vaihtimaan koko kämppää yksinolon ajan. Rajatulla alueella rauhoittuu ja nukkuu koko työpäivän ajan 🙂
Ja molemmat koirat ovat täysjärkisiä elämää rakastavia tyyppejä jotka voi hyvin 🙂
Kiva kuulla, että tosiaan muutkin rajaa aluetta, myös aikuisilta koirilta 🙂
Ruotsissa koirat viedään pivähoitoon kuten lapsetkim. Tietysti loirien päiväkotiin. Saavat ulkoilutusta ja seuraa. Ei hassumpi systeemi.
Aijaa, että ihan päivähoito 😀
Hyvä teksti yksinolosta! Koiria on tosiaan monenlaisia ja niidenkin tavat muuttuvat eri elämän vaiheissa. Toinen koiristani kuoli pari kk sitten ja vanhempi on joutunut totuttelemaan yksinoloon. Olen satunnaisesti töissä ja harrastuksissa, poissa 1-9 tuntia. Rajattu alue toimii loistavasti. Lähtiessä heitän nameja ja luita lattialle ja sitten koira alkaa niitä etsimään. Tämä rutiini ollut käytössä 12 vuotta 🙂 Kun jätän väliovet auki niin heti haukkuminen alkaa kun namit on löydetty.. Niin se vaan vaikuttaa.
No niin, kyllä se vaan rauhoittaa koiraakin olla oienemmässä tilassa 🙂 Kiitos kommentistasi 🙂
Olisihan se kivaa kun koiran voisi ottaa aina töihin mukaan. Se ei vaan suurimmalle osalle olisi mahdollista. Toki ennen koiran hankintaa on jokaisen mietittävä onko koiralle ihan oikeasti aikaa, vaikka sen miten kovasti haluaisi. Jos työpäiviin menee 9h ja sen jälkeen on vaikka ilta vielä muita menoja, kahvittelua kavereiden kanssa ja omia harrastuksia yms, ei elämässä ole koiralle tilaa. Koira on kuitenkin elävä, tunteva, herkkä olento, joka tarvitsee sitä omaa ihmistä seuraksi, ulkoilua, ruokaa, leikkiä, juttelua…mutta eihän koiralla mikään hätä ole tavallisten työpäivien aikana. Pentuaika voi olla vaikea sisäsiisteyden kannalta, mutta isompana koira pystyy ihan hyvin olemaan käymättä ulkona sen 9h työpäivän ajan. Sitten vaan lenkkiä aamulla ja illalla. Oma koira ainakin vaan nukkuu niin sikeästi päivisin että sille on ihan sama olenko kotona vai en! Mutta onhan niitä hetkiä kun pitää kieltäytyä menoista tai sopia kaverin kanssa treffit kotiin, kun koiraa ei voi jättää pidemmäksi aikaa enää yksin. Se on se valinta minkä koiran omistajat joutuvat tekemään. Mutta ei kenenkään tarvitse tavallisten työpäivien ja koiran omistamisen välillä valita, muutenhan koiria voisi hankkia vain monijäseniset perheet joissa aina on joku paikalla, työttömät tai ihmiset joiden ei muuten vaan tarvitse käydä töissä.
Jep, mäkin voisin sitoa Luka vyötärölle ja tehdä duunini. Not. Eihän kukaan periaatteessa pystyisi ottamaan eläintä itselleen jos koira ei voisi olla työpäivää yksin. Tietty sit työpäivän jälkeen pitää viettää koiran kanssa aikaa, ettei elämä ole vain yksinoloa ja niin me tehdään. Käydään puistoilemassa, ulkona ja leikitään yhdessä 🙂
Meilläkin koirat Springerit 3 urosta viettävät meidän työpäivän ajan huoneessa, jossa on portti. Tämä on minun mielestä ihan järkevää. Nämä pojat on ”rivitalokyttääjiä”, varmana ovat ikkunan ääressä, kun autoja, ihmisiä, koiria jne. Menee tiellä. Sitten vähän puhistaan, vartiointi mielessä, juostaan ovelle vastaan josko joku tulisi kylään. Ei olisi minun mielestä hyvä, jos tämmöistä tapahtuu meidän poissaollessa. Tiedän, että koirat nukkuvat suurimman osan päivästä ja ovat tyytyväisiä, vaikka olemme töissä. Sitten se riemu alkaa, kun kotiin tullaan.
No jep, etenkin kyttääjä koirat on varmasti tärkeä rajata yksin ollessaan 🙂
Mun mielestä se rajattu tila on parempi kuin koko asunto, vähentää loukkaantumis riskiä sekä mahdollisia tuhoja. Sinne rajattuun tilaan sitten vaan vettä, peti ja jokin aktiviteetti. Valitettavasti suurin osa koirista joutuu olemaan yksin sen 7-9h riippuen omistajan työstä. Lailla rajattu 6h on aika mahdoton toteuttaa, kun työpäivä on 8h ja ainakaan tässä maassa ei ole hoitoloita niin että voisi viedä joka päivä. Varsinkaan syrjäseudulla jossa se koira on monesti myös talonvahtina.
Mulla ollut nytten jo useamman vuoden koirakuume, mutta koska tiedän että mulle tulee työnpuolesta niin pitkiä päiviä (10-14h) että se ei olisi koiraa kohti oikein. Tietty jos hommaisin jonkun lenkittämään ja ruokkimaan koiran silloin kun en itse ole paikalla se olisi mahdollista, mutta… Noh, tahdon itse hommmailla koiran kanssa.
Joo mä kans haaveilin jo yksin asuessani koirasta mutta tiesin, ettei mulla olisi sille aikaa, koska työt ja harrastukset. Nyt kun taloudessa on kaksi ihmistä ja asutaan rivitalossa, niin koira pystyy elämään meidän kanssa hyvää elämää 🙂
Kritiikkinä täytyy sanoa että melkoisen kaluttu aihe eikä teksti tuonut mitään uutta keskusteluun.
Niin, no uusina koiranomistajina tämä aihe on meille uusi ja kaluamme tätä aihetta mielellään 🙂
Itse olen hommannut hoitajan koirilleni. Hän käy nimenomaan pitkiä päiviä katkaisemassa. Lenkittää, leikkii ja ruokkii koirat. Tällaisia henkilöitä löytyy varmasti – opiskelija tai yksinäinen eläkeläinen ja parhaassa tapauksessa naapuri. Kaikki hyötyvät 🙂 ja hinnasta voi sopia ajan ym mukaan. Itse vien aamulenkillä avaimen naapuriin ja hoitaja käy päivällä ja jättää pöydälle viestin ja avaimen. Aivan parasta!!! Minulle ainakin koirat ovat kuin lapsia ja koen tosi huonoa omaatuntoa, jos ne joutuvat olemaan pitkään yksin (vaikka ne pärjäävätkin). Tällä systeemillä sekä koirat että minä ollaan tyytyväisiä 🙂
Mulla on kaheksan vuotias mäyräkoira ja se on pennusta asti oppinut olemaan yksin, koska sen vaan täytyy osata myös olla yksin.
Nyt mulla alkaa vuorotyö ja työmatkaa reilu puoli tuntia suuntaan.
Ainakin tuo makkarapötköni on silti täysin järkevä, vaikka ollut aina yksin välillä pidempiäkin aikoja ja jatkossa joutuu olemaan myöskin. 🙂 Tilaakin olen rajannut siten, ettei pääse olohuoneeseen ja seki sen takia kun auttanut myös hänen haukkumiseen ja rauhoittumiseen tämä rajaaminen.
Vaikka tämä onkin vanha postaus, luen tätä lähes päivittäin. Meille tuli pari viikkoa sitten koiranpentu, joka on todella riippuvainen ihmisistä, ei suostu olemaan hetkeäkään yksin. Yksinoloa on harjoiteltu päivittäin. Ensi viikolla arki koittaa ja pennun pitäisi pärjätä yksin. Luka ei ilmeisesti ole saanut traumoja yksinolosta? ? Kiitos näistä postauksistasi, nämä ovat olleet todellista vertaistukea! Välillä olo on ihan toivoton! Mukavaa kevättä!?
Ei Luka saanut traumoja yksin olosta. Se oli kodinhoitohuoneessa ja pärjäsi siellä aina työpäivän oikein hyvin. Joskus alkuun saattoi haukkua vähän, mutta sitten nukahti ja oli hiljaa. Kakkasotkua kyllä riitti, että sitä saatiin joskus seiniä myöten pestä, mutta muuten ei mitään ongelmaa 🙂 Tsemppiä sinne! <3