SAAKO HALUTA VAIN URHEILULLISTA MIESTÄ?
12
Kaikilla ihmisillä on varmasti jonkinlainen lista unelmiensa kumppanista. Toiveet listalla voivat koskettaa luonteenpiirteitä, ulkonäköä tai sitten vaikka harrastuksia, mutta varmasti kaikilla jotain toiveita listalta löytyy. En uskokaan, että jotkut voi rehellisesti sanoa, että kuka vaan käy, kunhan mahdollinen kumppani on oikeaa sukupuolta.
Onko tärkeintä se millainen kemia toisen ihmisen kanssa on? Pitääkö harrastusten olla samanlaisia? Voiko lihava haluta timmin kumppanin vai pitääkö kahden ihmisen vartaloiden olla samanlaisia, timmejä tai ylipainoisia? Vaikuttaako pariutumiseen arvot tai toisten ihmisten mielipiteet mahdollisesta kumppanista? Onko se oikeaa rakkautta jos hakee vaimon Thaimaasta ja maksaa hänet rahalla mukaansa?
Muistellessa omia sinkkuaikoja (jotka tuntuu olevan jo valovuoden takaisia) muistan kyllä omat toiveeni joita minulla oli tulevan kumppanin suhteen. Ensinnäkin ulkonäön piti olla sellainen mihin minä ihastuisin. Halusin tuntea sen, että multa menee jalat alta. Olin sen tunteen saanut tuntea joskus aiemmin ja tiesin, että vähempään en tyydy. Ulkonäkö on valitettavasti se asia mihin ihmiset yleensä ensimmäisenä uudessa ihmisessä kiinnittävät huomionsa. Monet sanovat kyllä tähänkin, että ei ulkonäön pitäisi antaa vaikuttaa, mutta minkäs teet. En itse ainakaan lähtenyt summan mutikassa tutustumaan ihmisiin, jos ulkonäkö ei ensisijaisesti miellyttänyt. Toisen ulkonäkö sai mulle ne ensimmäiset perhoset aina vatsanpohjaan. Tämän jälkeen kun ihmiseen tutustui enemmän, ne perhoset joko lisääntyi tai sitten ne lensivät pois. Ulkonäkö kuitenkin kertoo paljon ihmisestä. Siitä voi ainakin yrittää päätellä paljon asioita, vai oletteko toista mieltä?
Ulkonäkö merkitsi paljon ainakin minulla kumppanin valinnassa ja jotenkin uskon, että en ole ainut joka näin ajattelee. Halusin ihastua ja ihastella komeaa miestäni. Halusin katsoa tulevaa kumppaniani ja ajatella, että vau miten komea mies! On nimittäin tärkeää haluta kumppaniaan, sen lisäksi, että juttu luistaa ja arvot ovat samanlaiset. Minun mielestä ei ainakaan riitä se, että ollaan ajatuksen tasolla samalla aaltopituudella. On tärkeää myös tuntea muunlaista kipinää. Mä en kelpuuttanut kumppanikseni epäurheilullisia miehiä, mutta en minä halunnut myöskään liian laihoja. Ei laihuus miehellä ole urheilullista sekään. Mä en halua istua miehen vieressä jonka reisi on mun reittä kapeampi.
Yli- ja alipainoiseen mieheen liittyy paljon muitakin piirteitä mitkä ei varmasti täsmää oman ajatusmaailman kanssa. Ylipainoiset eivät yleensä liiku niin paljon, koska sitä painoa on kertynyt. He eivät välttämättä ruokaile samalla tavoin. Toki, eihän ruokavalioiden tarvitsekaan kumppaneilla olla ihan prikulleen samanlaiset, mutta jos toinen syö pääsääntöisesti ulkona ja mättää herkkuja joka päivä ja toinen edes hiukan katsoo mitä syö ja tekee itse omat eväänsä, niin kyllähän se vaikuttaa siihen parisuhteeseen, tai vaikuttaisi ainakin omaan todennäköisesti, ainakin pidemmän päälle.
Kuitenkaan pelkkä ulkonäkö ei ole se juttu, kun ihastut sun tulevaan kumppaniin. Siellä pään sisällä pitää olla jotain ja sekös deittailusta teki haastavaa. Tapasin joitain miehiä, jotka olivat ulkoisesti päteviä, mutta pyörittelin lähinnä silmiä heidän seurassaan kun kuuntelin heidän juttuja. Tuntui, että ei sellaisia miehiä ole olemassakaan kenellä ulkonäkö ja äly kohtaa. Vaikka monet mieltää minut tyhmäksi blondiksi, en koe olevani sellainen. Mä olen loppujen lopuksi ihan fiksu ja omaan runsain mitoin maalaisjärkeä, jota toivoin myös vastakkaiselta sukupuolelta löytyvän. En voisi kuvitella eläväni vuodesta toiseen ah niin komean miehen kanssa, mutta hän olisi tyhmä kuin saapas tai ajattelisi asioista aiiivan eri tavalla kuin itse.
Nykypäivän deittailukulttuuri kuitenkin keskittyy pyörimään hirveästi ulkonäön ympärillä, ihan kuten omalla kohdallanikin. Tinderissä jatkoon menee sellaiset jotka sua miellyttää ulkonäöllisesti. Siellä sä et saa käsitystä sen ihmisen ehkä mahtavasta luonteesta. Vasta sitten voitte alkaa viestittelemään ja tutustumaan paremmin, jos olette ensin molemmat hyväksyneet toisenne ulkonäöllisesti. Rajua. Jos sun kuva ei täytä tiettyjä kriteereitä niin se on ei jatkoon. Kuinka monen kuvat ylipäänsä aina onnistuu ja kertoo sen, miltä näytät livenä? Nykypäivän ulkonäkömuotti, johon useimpien meistä pitäisi mahtua voi mahdollisesti rajata sitä saatko sinä kumppanin vai et. Mitä sinä olet mieltä tästä?
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen miten sinä valitset kumppanin?
Kyllä! Ulkonäkö, viehättävyys, sitten lähempi tutustuminen luonteeseen ja yhteisiin intresseihin ?
Jep, just näin 🙂
Kyllä puolison ulkonäön täytyy miellyttä mun silmää ainakin jollain tasolla. En usko että voisin kiinnostua ihmisestä (seksuaalisesti tai parisuhdemielessä), joka on mun mielestä ruma. Niin karulta kuin se kuulostaakin.
Toisaalta jos tuntisi jonkun ihmisen ennestään ja tunteet tulis myöhemmin peliin, niin tilanne voisi olla eri?
Näinpä, ajattelen just näin. 🙂
En haluaisi seurustella epäviehättävän miehen kanssa, mutta monenlaisiahan ihmisiä voi pitää viehättävinä. Käytös ja persoonallisuuskin voi vaikuttaa ihmisen viehättävyyteen joko sitten positiivisesti tai negatiivisesti. Yleensä on vaikeampi löytää ihmistä, joka olisi persoonallisuudeltaan kiinnostava tai muuten tavoiltaan sopiva. Samantyyppinen huumorintaju on ehkä suurin etu.
siis niin, nimenomaan, tärkeää löytää ihminen kenestä itse viehättyy. Joku tyyppi voi iskee kaikilla tavoin ihan täysillä vaikka se ei olisikaan juuri sellainen kuin mitä toivelista antaisi olettaa 🙂
Voi, kyllä saa ehdottomasti. Toisaalta urheilullisen naisen haluaminen vastavuoroisesti tekee kumppanin löytämisestä vielä monin verroin hankalampaa kuin mitä se muutenkin on. Kaiken maailman nautiskelijoita kun riittää.
No sen uskon kyllä 🙂 Nautiskelu on kuitenkin tärkeetä myös, sopivassa suhteessa kaikkea 🙂
Ehdottomasti urheilullisuus saa olla kriteeri! Itsellänikin on. Ehkä se kuitenkin kumpuaa enemmän siitä, että on sitten samankaltaiset harrastukset ja arvot yleensäkin, päälimmäisenä syynä ei siis ole oikeasti se ulkonäkö. Treenattu kroppa vaan usein viestii siitä, miten liikuntaan ja terveyteen suhtautuu.
Toisaalta pelkkä trimmattu kroppa ei tee tyypistä viehättävää jos pään sisällä ei ole mitään. Samoin vähän tavallisemman näköinen heppu voi muuttua oikeasti tosi kiinnostavaksi jos henkisellä tasolla ollaan match. Eli joku kriteeri on ulkonäönkin suhteen, mutta se miten ihmisen näkee, riippuu myös paljolti sen tyypin ajatusmaailmasta ja jutuista.
Jep, tälleen mä sen oon itsekin ajatellut. Urheilullisuus ei näy vain ulkonäössä vaan myös niissä elämäntavoissa ja arvoissa. Ja totta sekin, että ulkokuori pelkästään ei riitä, sisältökin pitää olla kunnossa 🙂
Tää on hiukan kaksipiippuinen juttu. Siitä olen samaa mieltä, että toinen ei voi olla omasta mielestä epäviehättävän näköinen vaikka olisi sisältä millainen kultakimpale. Ulkonäöllä on kuitenkin väliä, niin karua kuin se onkin. Kuitenkin taas ”tavallisen” näköinen tyyppi, siis se jonka ulkonäkö ei aiheuta niitä perhosia mutta ei tietenkään myöskään iljetä, voi osoittautua löydöksi. Parhaiten sen huomaa tilanteissa joissa on isompi porukka vieraita miehiä joiden kanssa pystyy tutustumaan, esim. juhlat, mökkireissu tms. Yleensä sitä ensin kiinnittää huomionsa siihen omaan silmään houkuttelevimman näköiseen tyyppiin, mutta takavasemmalta saattaa persoonallaan ponkaista ohi se joku jonka ulkoisen olemuksen sivuutti neutraalina. Ja yllättäen siinä onkin ihminen joka tuo ne perhoset vatsaan sillä koko paketilla 🙂 Yritän kai tällä sanoa että toki saa olla kriteereitä ulkonäölle, mutta liian hätäisiä ja lopullisia johtopäätöksiä ihmisen viehättävyydestä ei voi tehdä vain pärstän tai lihasmassan perusteella, joskus kannattaa antaa mahdollisuus myös sille tavismiehelle 🙂
Siis toi on kyllä ihan totta. Just johonkin ulkoisesti viehättävään saattaa kiinnittää heti ekana huomion, mut sit huomaa et siellä porukassa on sellainen ihan ok näköinen tyyppi, joka on hauska yms 😀 Sit huomaakin ihastuneensa siihen 😀