EI RIITÄ, ETTÄ SYÖ TERVEELLISESTI
6
Säästöliekki, mikä ihmeen säästöliekki ja kenelle se voi tulla? Paljon hehkutan täällä blogissa sitä, että muistakaa syödä terveellisesti ja kaikkia tärkeitä ravintoaineita blaa blaa blaa. Joo se on tärkeää, en kiellä sitä. Sen kuitenkin voi tehdä aivan väärin (ylläripylläri, ettei mikään olisi helppoa). Voi syödä tosi tosi terveellisesti tai lähinnä syöden terveellisiä ruoka-aineita, mutta silti elimistö voi olla jumissa. Säästöliekki-ilmiö on tuttu etenkin heillä kenellä on tavoitteena reilumpi painonpudotus.
Usein kuulee miten naiset etenkin tuskailee sen kanssa, että kun ei syö herkkuja eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Lisäksi liikutaan aktiivisesti eikä maata sohvalla ja silti ei mitään myönteistä muutosta kropassa tapahdu. Korkeintaan paino hilautuu sata grammaa kerrallaan ylöspäin. Joskus voi kyse olla siitä, että kroppa on mennyt säästöliekille. Usein näin käy kun mennään pitkään vajailla kaloreilla siihen omaan kulutukseen nähden. Elimistö alkaa säästöliekillä ottamaan kaiken mahdollisen säästöön, eli jemmaan sinne kroppaan, että se ”selviää nälänhädästä”.
Elimistön yrityksestä säästää energiaa kertovat rajun laihtumisen oireet: palelu, ummetus, sydämen sykkeen lasku, lihasvoimien puute ja väsymys. Säästöliekki siis tarkoittaa konkreettisesti sitä, että elimistö pyrkii säästämään. Kaikki toiminnot hidastuu, vatsan toiminnasta lähtien ja perusaineenvaihdunta, eli se kuinka paljon kulutat ihan vain olemalla pienenee normaalista. Elimistö toimii vähemmällä kulutuksella. Säästöliekki voi tulla vaikka vasta vuoden jälkeen siitä kun on alkanut syömään tarkemmin. Joskus se voi tulla nopeamminkin.
Elimistön toiminnan kannalta on hirmuisen tärkeää, että syödään riittävästi. Sehän se onkin vaikeaa. Miten syödä riittävästi sillä tavalla, ettei syö liikaa tai liian vähän. Meidän pitäisi oppia syömään sen verran kuin meillä jokaisella on tarve. Pitäisi oppia tunnistamaan se määrä ravintoa, jolloin on hyvä ja energinen olo. Jos haluaa dieetata miinuskaloreilla, on tärkeää säännöllisesti pitää niin sanottuja herkkupäiviä, jolloin antaa itselleen luvan syödä vapaasti sitä mitä tekee mieli. Kroppa hyrisee onnessaan kun se ymmärtää, että sille tarjoillaan aika ajoin vähän isompia kalorimääriä. Tosin, jos olet ollut jo pitkään säästöliekillä, yksi herkuttelupäivä ei vielä tee aineenvaihdunnalle ihmeitä. Se kerää vain kaiken energian itseensä. Jos takana on pidempi dieettijakso, kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman dieettaamista. Se on varmasti vaikeaa, sillä aivot on ajettu siihen tilaan, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Dieettimoodista on varmasti vaikea päästä irti, mutta se kannattaa. Kunhan saat aineenvaihdunnan taas käyntiin olo paranee kaikinpuolin.
Eli vaikka laihduttaisit sun pitää syödä riittävästi. Liian pitkään, liian pienillä kaloreilla et saa kuin kroppasi jumiin ja energiatasot alas. Se tuskin on kenenkään tavoite.
En tiedä uskonko tuohon säästöliekkiin vieläkään, keskitysleireillä oli aikamoisia luurankoja ihmiset, miksi heitä ei auttanut tuo mystinen säästöliekki? 😀
Säästöliekkihän ei tarkoita sitä, että laihtuminen täysin pysähtyy. Tottakai ihminen edelleen laihtuu, mutta se tapahtuu hitaasti, ihan kuten kuka tahansa anorektikko tai bulimiaa sairastava. He ovat varmasti säästöliekillä, mutta laihtuvat silti. Ei se silti tarkoita sitä, että se elimistö toimisi. Keskistysleirillä ravintoa on ollut saatavilla varmasti hyvin hyvin vähän, joskus varmasti jopa alle 1000 kcal. Lisäksi heidän oli jaksettava tehdä duunia, riippumatta siitä olisiko oikeasti jaksanut vai ei.
Jos ihminen on pitkään suurilla miinuskaloreilla, paino saattaa jäädä junnaamaan pitkäksi aikaa, mutta jossain vaiheessa se paino taas tippuu. Mutta se miten se ihminen sitten voi on asia erikseen… :/
Tässä säästöliekkiin liittyvä kiinnostava teksti, ei ole ihan huuhaata 🙂
https://www.perttimustajoki.fi/nelja-energiankulutuksen-lajia-dieetit-vaikuttavat-kaikkiin/
Harvoin Kommentoin mutta nyt otsikko oli sen verran herättävä että päätin lukea ikuinen ongelma on juuri tuo Paljonko syödä ja Syötkö riittävästi monilla aktiivi urheilijoilla on se ongelma että ehkä syödään paljon mutta syödään liian Energia köyhä ruokaa eli paljon kasviksia ja rasvatonta ruokaa pelkillä kasviksilla ei auta tai juoksujalka nouse laihduttajille taas ehkä syödään riittävästi ja tulee hyvä olo mutta ruoka koostuu eineksistä ja pikaruoasta niin totta että säästöliekistä ei parane viikossa eikä ehkä edes kuukaudessa siihen voi mennä kuukausia lukenut joitakin tapauksia joissa mennyt vuosi tosin siinä kyseessä ollut syömishäiriöinen Oletko muuten perehtynyt anoreksian säästöliekki ja sen purkuun Herkku päivistä vähän eri mieltä koska kaikki eivät välitä herkuista kuten minä joten en syö niitä Enkä pidä Herkku päiviä minulle herkkupäivä on esim sushi Ehkä se riittävä syöminen olisi suositusten mukaisesti ja syödä niin paljon kuin haluaa aterialla niin ainakin että Nälkä lähtee Sehän on tarkoitus Patrik Borg kirjoittaa muuten hyvin säästöliekistä blogissaan Oletko sitä lukenut
Niin, herkkupäivä tarkoittaa jokaiselle sitä omaa herkkua. En uskokaan, että kaikki haluaa herkutella esimerkiksi karkilla. Pääasia, että syö runsaasti ja kaikkea sitä mitä ei normaalisti söisi dieetillä ollessaan. Vaikka sitten ihan tavallista ruokaa 🙂
En ole juurikaan perehtynyt tuohon anorektikon säästöliekin purkuun.
Mä oon pitkään laihduttanut, ja oon viime aikoina tuskastellut sen kanssa, miksi paino ei taaskaan ole tippunut kuukausiin, tai siis ainakaan mitenkään sillä tasolla kuin olisin toivonut. Laihdutusprojekti on ollut tauottomana käynnissä nyt pari vuotta, ja näiden vuosien varrella välillä se on tippunut, välillä sitä on tullut vähän takaisin (onneksi en ole kertaakaan vielä päätynyt takaisin aloituspainooni!), ja tosiaan viimeiset pari kuukautta on ollut selkeää jumitusta samoissa kiloissa.
Olen ajatellut, että taipumukseni herkutteluun on se ongelma. Tänään tein matemaattisia toimenpiteitä ja viime viikolla pitämäni ruokapäiväkirjan energioita yhteen. Niinä päivinä, kun elän omasta mielestäni hyvin ja terveellisesti, saan energiaa noin ”lepokulutuksen” verran tai jopa vähemmän (lepokulutuksella viittaan siihen kulutukseen, jonka InBody-mittaus arvioi minun kuluttavan ilman että tekisin mitään). Ja sehän ei varmastikaan ole tarpeeksi silloin, kun myös treenaa säännöllisesti ja aika kovaakin. Niinä päivinä, kun herkuttelen, en yleensä pidä ruokapäiväkirjaa, koska omatunto soimaa jo muutenkin liikaa herkuista, mutta herkkuja on niinä päivinä monenlaista. Herkutteluun olen pyrkinyt nyt puuttumaan siten, että en osta herkkuja kotiin ja saan käydä kerran viikossa kahvilassa syömässä jonkun herkun – myöhemmin tarkoitukseni on vähentää viikottaisesta hetkestä harvempaan tahtiin. En ole toistaiseksi vielä näissä säännöissäni ihan pysynyt, mutta ehkä tällä viikolla.
Epäilen ynnäilyjeni jälkeen, että olen säästöliekillä, eikä säästöliekki ja överiherkuttelu nyt ole omiaan laihdutuksen onnistumisen kannalta. Säästöliekin tunnistamiseen liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta – laskinko todella saamani energiat oikein? Olenhan arvioinut ruokamäärät oikein? Onko painon pysyminen samalla tasolla säästöliekin ja herkuttelun vika vai sen vika, että oikeasti syön aikalailla oman kulutuksen verran, enkä siis osaa laskea kulutustani tai saamaani energiamäärää oikein? Johtuuko väsymys masentuneisuudestani ja pitkästä stressaavasta ajanjaksosta palautumisen takia vai siitä, että olen säästöliekillä, vai sekä että? Johtuuko makeanhimo ja herkkujen ahmiminen aineenvaihduntani häiriöistä vai siitä, että olen oppinut käyttämään herkkuja lohtuna ja palkintona ja kehoni huutaa herkkuja kun on tottunut niihin?
Taidan nyt kuitenkin uskoa siihen, että säästöliekki on mahdollisesti käynnissä, ja ryhdynkin suunnittelemaan, miten vähän lisätä energiansaantia hyvillä valinnoilla eikä herkuilla. Jotenkin kuitenkin kauhistuttaa se, että entä jos en olekaan säästöliekillä ja energiansaannin nosto viekin painoa väärään suuntaan. Harmittaa, että tämmöisiin asioihin ei ole selkeää vastausta vaan kaikki pitää testata oman kropan kanssa.