YKSI TYÖVUORO VUODEOSASTOLLA
10
Työpäivät alkaa vuodeosastolla yleensä kello 7 aamulla. Yövuoro antaa nopean raportin potilaista yön osalta aamuvuoron hoitajille. Jos potilaat ei ole tuttuja entuudestaan, aamuvuoron hoitaja lukee perusteellisen raportin yövuoron raportin jälkeen koneelta. Raportilla tarkistetaan omien potilaiden, joita on yleensä kahdesta kuuteen, perussairaudet, syy miksi potilas on nyt sairaalahoidossa, allergiat, mahdolliset hoidonrajaukset, lääkitys, voimassa olevat lääkärien määräykset ja itse usein katson myös viimeisimmät verikoetulokset. Voinnin arvion vuoksi katson myös viimeisimmät vitaaliarvot eli verenpaineen, lämmön ja pulssin. Kaiken tämän kirjaan ylös, että sitten tarpeen tullen voin tarkistaa oleelliset asiat taskussani kulkevasta raporttilapusta.
Kun olen lukenut raportin kaikista potilaistani, menen lääkehuoneeseen tarkistamaan potilaalle jaetut lääkkeet. Lääkkeet tuplatarkistetaan aina ennen lääkkeiden jakoa potilaille, mutta tarkistan ne vielä kertaalleen itse. Tällä tavalla lääkevirheet minimoidaan + saan itse kuvan, että mitä lääkkeitä kukin potilaani syö. Monella potilaalla menee yleensä omien peruslääkkeiden rinnalla esimerkiksi suonensisäinen antibiootti tai suonensisäinen nesteenpoistolääke, joten sekoittelen antibiootit ja vedän suonensisäiset lääkkeet ruiskuun valmiiksi ja vien ne sitten tippumaan potilaille. Samalla tarkistan sen potilaan nenänpään, mittailen verenpaineen ja tarvittavat muut mittaukset, joita voi olla lämpö, hapetus, paino ja vaikka verensokeri. Nenänpään tarkistamalla potilaasta saa aika hyvän tilanne-tsekin. Potilaan kasvojen väri, hengitys, katse yms kertoo todella paljon potilaan sen hetkisestä voinnista. Vuodepotilaat autellaan ruokailuasentoon, tarvittaessa syötetään ja omatoimiset patistellaan vuoteesta ylös aamiaiselle.
Tämän jälkeen kello on yleensä noin puoli yhdeksän – yhdeksän, siinä välissä on hoitajien oman aamukahvin paikka. Monella potilaalla on hyvä vainu siitä milloin potilaan omahoitaja kaataa kahvia kuppiinsa, nimittäin soittokellot soivat usein juuri silloin kun aiot hörpätä kahvia. 😀 Yhdeksän jälkeen alkaakin arkiaamuisin lääkärin kierto. Omien potilaiden kiertoa odotellessa, vuodepotilaat käytetään tarvittaessa suihkussa kahden hoitajan toimesta tai tehdään aamupesut vuoteessa, vaihdetaan vaipat ja korjataan asentoa, ettei pääse syntymään painehaavoja.
Osastoilla kiertää yleensä useamman erikoisalan lääkäri. Lääkärinkierrolla hoitajana sinun tulee tietää asiat joista olisi hyvä mainita lääkärille. Lisäksi sinulla pitää olla kuva siitä miten potilaan vuorokausi on mennyt; onko virtsaa erittynyt, onko potilas ollut liikkeellä, onko ollut kuumeilua, mitenkäs hengenahdistus ja kivut. Yhdessä potilaan ja lääkärin kanssa sitten tehdään kierto ja mietitään jatkosuunnitelmat. Kierrolla tarkistetaan verikoetulokset ja tämän hetkinen kunto ja näiden perusteella tehdään tarvittavat lääkemuutokset, suunnitellaan jatkotutkimukset joita voi olla esimerkiksi erilaiset röntgenkuvaukset, uudet verikoetutkimukset, tähystykset tai jopa leikkaukset. Lääkäri kirjaa hoito-ohjeet ja määräykset ylös koneelle, josta sitten hoitaja lähtee toteuttamaan määräyksiä ja muokkaa tarvittaessa potilaskohtaista hoitosuunnitelmaa.
Hoitaja päivittää kierron jälkeen tarvittaessa lääkelistan, poistaa lopetetut lääkkeet ja lisää sinne uudet aloitetut lääkkeet. Lääkelistan päivittäminen pitää joillain osastoilla tehdä kello 13 mennessä, että iltavuoroon tulevat hoitajat jakavat potilaiden lääkkeet oikein, uuden lääkelistan mukaisesti. Päivän aikana hoitaja tyhjentää potilaidensa mahdolliset virtsakatetrit ja dreenit, huuhtoo ne, hoitaa haavat (ne voi olla usean tunnin rupeamia), vaihtaa vuodepotilaan asentoa, käyttää potilaansa suihkussa, syöttää, käyttää vessassa, muistaa lääkitä potilaansa oikeaan aikaan, valmistelee potilaitaan tutkimuksia varten, vie heitä tutkimuksiin, tarkkailee potilaan vointia ja tarvittaessa reagoi voinnin muutoksiin. Hoitaja laskeskelee myös nestetasapainoa, eli sitä minkä verran ihmiseen menee nestettä ja minkä verran sieltä tulee ulos. Tarvittaessa jos potilas ei juo riittävästi, hoitaja laittaa tippumaan suonensisäisesti nesteen, jotta potilaan nestetasapaino pysyy kunnossa. Tätä rumbaa suoritetaan sitten niitten omien potilaiden kanssa ja autellaan siinä sivussa sitä työkaveriakin.
Jos potilas on siinä kunnossa, että hän kotiutuu tai siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon, hoitaja järjestelee siirron tämän perustyönsä ohessa. Kotiutuessa hoitaja varmistaa, että potilas pärjää kotona. Jos ei pärjää, hoitaja ottaa yhteyttä esimerkiksi kotisairaanhoitoon tai omaisiin ja ilmoittaa hoidontarpeesta. Hoitaja tilaa kyydit, lähtipä potilas sitten kotiin tai terveyskeskukseen. Jos potilas lähtee terveyskeskukseen, hoitaja soittaa raportin potilaasta sinne. Siirtoa varten täytyy tehdä hoitotyön yhteenveto ja tulostaa kaikki paperit mukaan. Monissa terveyskeskuksissa on käytössä omat potilastietojärjestelmät, joten tiedot ei siirry potilaan mukana automaattisesti. Myös omaisille on tärkeää ilmoittaa potilaan muuttuneesta hoitopaikasta.
Joskus kaiken tämän keskellä hoitaja ottaa vastaan uuden potilaan, jos osastolle on sellaisia tulossa. Uudelle potilaalle pitää järjestää huonepaikka, tehdä hoitotyönsuunnitelma, jakaa lääkkeet ja tarkistaa se vointi tullessa. Usein potilasta pitää auttaa vaihtamaan vaatteet, aloittaa tarvittaessa lääkitykset yms. eli hommaa kyllä riittää.
Tämän touhun lomassa hoitajan tulisi keretä pitämään oma lounastauko ja käymään tarvittaessa vessassakin. Joskus potilaat ovat huonokuntoisia ja soittavat usein soittokelloa pyytäkseen apua erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi vessassa käyntiin tai ihan siihen, että potilas pääsee vuoteessa istumaan sängynlaidalle. Silloin se työ mitä olet tekemässä koneella eli ns. paperihommat ja se koneella istuminen, keskeytyy ja sinä pomppaat sinne potilaan luokse.
Samat hommat toistuvat iltavuorossa, mutta ilman tuota lääkärinkiertoa. Tosin iltavuoron aikanakin osaston kiertää yksi päivystävä lääkäri, ja tarvittaessa hänelle esitellään potilas, jos jostain on jotain kysyttävää herännyt mieleen.
Kuulostaapa monivaiheiselle näin aukikirjoitettuna. Paljon hommia varmasti jäi kirjoittamatta, mutta noin ne sairaanhoitajan työpäivät yleensä muotoutuu vuodeosastolla. Oma lukunsa on sitten se jos potilaan vointi romahtaa. Silloin menee hommat uusiksi ja asioita pitää priorisoida.
Miltäs kuulosti?
Teet todella tärkeää ja vastuullista työtä, nostan hattua kaikille sairaanhoitajille! Aiheesta on mielenkiintoista lukea, mielestäni on tosi hyvä että teet näkyväksi mitä kaikkea sh:n työtehtäviin kuuluu. Hyvää jatkoa!
Erittäin hyvä teksti. Kiitos siitä! 🙂 Harva alalle suuntaava on edeltävästi edes tietoinen tarkalleen siitä mitä kaikkea työ konkreettisesti pitää sisällään. Yleensä artikkeleiden päiväkuvaukset ovat hyvin ympäripyöreitä ja juuri noilla päivän pienillä asioilla (esim. kahvitauon pitäminen) on yllättävän suuri vaikutus työhyvinvointiin. Joillekin kiire työssä ei sovi.
Saako vielä kysyä miten fyysisesti raskaaksi koet vuodeosastotyön esimerkiksi asteikolla 1-5? Mitkä ovat yleisimmät vaivat sairaanhoitajilla, tuleeko tietyntyyppistä kuormitusta, voisiko vammoja ehkäistä vapaa-ajanliikunnalla tai tietyillä työtavoilla ja onko eri vuodeosastoilla työskentelyssä eroja fyysisyydessä? Tästä olisi mielenkiintoista kuulla vaikka oma postauksensa ellet ole jo tehnyt. 🙂 Seurailen nimittäin satunnaisesti. Kiitos vielä paljon tekstistä!
Tuo soittokellojen aikataulutus osuu kyllä melkein poikkeuksetta aina meidän hoitajien kahvi/ruokatauoille! 😀
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi hoitoalalla? Olitko heti sairaanhoitajan sijaisuudessa vai teitkö myös lähihoitajaa?
Justiinsa noin ja lisäys että meitä hoitajia saisi olla enemmän kuin vahvuudet nykyään on.. Hoitajat myös tekevät kaiken muun työn mitä lääkärit ja muu henkilöstö ei tee. Ja tuntuu että palkat laahaaa jäljessä ja työmäärä lisääntyy.. Palkitsevaa työtä mutta palkallisesti aliarvostettua. Mahtavat hoitajakollegat plussana arjessa.
Hyvä kirjoitus! Kuulostaa mielenkiintoiselta mutta myös rankalta. Paljon on tehtävää työvuoron aikana. Sairaanhoitajan ammattia käsittelevät postaukset ovat todella mielenkiintoista luettavaa. Tekstien kautta huokuu, miten ammattitaitoinen hoitaja olet ja tuntuu, että teet työtä oikeasti sydämellä. Upeaa! 🙂 Itse olen lähihoitaja ja olen usein ajatellut jatkavani sairaanhoitajaksi. Välillä kuitenkin sairaanhoitajan työn vastuu ja vaativuus mietityttää. Olisikohan itsestä siihen…
Jaksamista sinulle työhön. Teet todella upeaa ja tärkeää työtä.
Thanks for the article post.Really thank you! Great.
Missään kohtaa ei tullut esille se, että hoitaja on täysin kontaktissa potilaan kanssa ja lisää havainnointinsa potilaan kokemuksista ja mittaustulokset siihen raporttiin. Tätä on valitettavasti nuoremman hoitotyön sukupolven toiminta.
No kyllähän tuossa luki että havainnoidaan potilaan vointia, ihan omin silmin. Eiköhän se ole sen verran itsestäänselvyys että potilaan kanssa ollaan siinä mainitsemassasi ”kontaktissa” , että sitä ei varmaan tarvitse erikseen kirjoittaa. Hienoa, että yleistät kokonaisen sukupolven toimintaa negatiivisesti ja rivien välistä on selkeästi luettavissa, että sinusta kaikki nuoremmat hoitajat ovat huonoja. Olet varmasti tosi lojaali ja miellyttävä kollega. Terv. 28-vuotias sairaanhoitaja
Tutulta kuulostaa! Olen itse lyhytaikaisella vuodeosastolla ja meillä potilaat pääosin siinä mielessä hyväkuntoisia, että tekevät täysin itsenäisesti aamupesut, ruokailevat itsenäisesti, liikkuvat itsenäisesti yms. Eli se helpottaa tietysti todella paljon kun eivät ole täysin autettavia. Joskus sattuu 3-4 tällaista täysin hyväkuntoista potilasta itselle ja sillon ei hommaa välttämättä hirveästi edes olekaan päivän aikana..kellotkaan ei yleensä soi koko vuoron aikana kertaakaan. Toki vaihtelee päivät ja ajoittain meillekin tulee täysin vuodepotilaita.