PITÄÄKÖ PYYTÄÄ ANTEEKSI
Mun mielestä anteeksipyyntö kuuluu hyviin tapoihin. Anteeksi voi, ainakin minun mielestäni, pyytää vaikkei suoranaisesti koe tehneensä mitään väärää. Jos toinen ihminen on sun puheista loukkaantunut ja pahoittanut mielensä, on anteeksipyyntö silloin paikallaan, vaikka olisitkin puhunut vain ”totuuksia” tai oman mielipiteesi. Ei tarvitse olla niin kylmäkiskoinen ihminen, että anteeksi ei voi sanoa.
Tämähän liittyy tähän Veitola & Sieppi kohuun luonnollisestikin. Itse en ole koko jaksoa nähnyt, mutta aion sen jossain vaiheessa katsoa, ihan vain siksi, että näen minkä mielipiteen minä saan siitä muodostettua. Olen kuitenkin seurannut kyseisten naisten instagramtilejä aiheeseen liittyen. Olen selannut Marian kommenttiboksia ja samoin kuin Saran. Maria on vastaillut kommenttiboksissaan todella aktiivisesti ihmisten kommentteihin. Monet ovat sitä mieltä, että Maria ylitti hyvän maun rajat kysymyksillään. Osa taas on sitä mieltä, että Maria oli omaitsensä. Hänhän on hyvin suoraan puhuva toimittaja, joka ei kaihda laukoa ääneen suoria ajatuksiaan.
Eikä siinä mitään. Mielestäni kuitenkin siinä vaiheessa, kun toinen pahoittaa mielensä, on selkeästi yllättynyt ja jollain tapaa varmasti myös surullinen suorista kysymyksistä, voisi niitä minun mielestäni pyytää anteeksi. Ei tarvitse ajatella, että tekisi välttämättä mitään toisin, mutta minun mielestä pitäisi pystyä sanomaan, että anteeksi. Maria on sanonut sen itse ääneen, että hän ei pyydä anteeksi, koska ei näe tehneensä mitään väärää. Niin, itsehän voi sanomisistaan tai teoistaan ajatella mitä haluaa, mutta jollain tapaa pitäisi osata ottaa huomioon myös ympärillä olevat ihmiset. Tässä on kuitenkin kyse toisesta ihmisestä, naisesta nimeltä Sara Sieppi. Maria on sanomisillaan pahoittanut Saran mielen, selkeästikin. Tässä tapauksessa minun mielestäni anteeksipyyntö olisi enemmän kuin paikallaan. Vaikka kuinka olet toimittaja, ja tyylisi on puhua ja haastatella ihmisiä suoraan ja kysyä ne kysymykset, mitä muut eivät rohkene, ei tyyli voi olla se, että käy nokkimassa korppikotkana ”uhriaan” ja sitten lähteä pois ja kuitata tilanne vain sillä, että tätähän mä teen työkseni.
Moikka! Ihan hyvin kirjoitettu, mutta katsohan kyseinen haastattelu ja kerro sitten mielipiteesi uudestaan. 🙂 Kiinnostaa kuulla, oletko edelleen samaa mieltä.
En ole kummankaan osapuolen fani, mutta tämän ”kohun” suhteen pisteet omalta osaltani menevät kyllä 110% Veitolalle. Koen aivan käsittämättömäksi, ettei monta vuotta työelämässä viihtynyt ammattijuontaja/mediapersoona/missi (?) osaa yksinkertaisesti vastata hänelle live -lähetyksessä spontaanisti esitettäviin kysymyksiin. Mahdollisuuksia annettiin vaikka kuinka, mutta hän itse päätti vastata kysymykseen kysymyksellä, eikä kukaan saanut hänestä mitään irti. Ikävää, että jälkikäteen syntyi tarve haukkua häntä haastatellut ihminen pystyyn, vaikkei vaan itse osannut tilanteessa toimia. Muuuutta se siitä!
Kiitos btw blogistasi, vaikutat ihanalta tyypiltä ja kirjoitat hyvin! 🙂
Joo, katso se haastattelu. Minäkin menin katsomaan sitä ja odotin, että kyllä on varmasti kamalaa katsottavaa. Mutta. Eipä ollutkaan. Jos mitään kohua ei olisi ollut, en olisi edes tajunnut että haastattelu on mennyt penkin alle tai muuta. Eikä Veitola edes mielestäni puhunut mitenkään kärkkäästi tai syyttävästi, vaan ilmaisi faktat ja kysymykset ihan kohteliaasti omasta mielestäni.
Joo, pitää katsoa ja mielenkiintoista just nähdä, että mitä sit ajattelen 🙂 Koska tykkään kyllä Veitolan tyylistä 🙂
Pahoitit mieleni tällä kirjoituksella! 🙁
No ei vaineskaan. Mutta pyytäisitkö ihan oikeasti anteeksi minulta ja tarkoittaisit sitä myös, jos olisinkin mieleni pahoittanut? Ei mitään, ”anteeksi JOS pahoitit mielesi”- epäanteeksipyyntöä vaan ”anteeksi kun kirjoitin näin”?
Tuskin, eli jos ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää, ei ole syytä pyytää anteeksikaan. Anteeksi pyydetään kun on omasta mielestä toimittu väärin. Jos pyytää anteeksi sitä että toinen pahoitti mielensä, niin silloinhan se mielensäpahoittaja on anteeksipyytäjän näkökulmasta toiminut väärin..