Hae
Mansikkapilvi

JOS ON JO YKSI, NIIN ONKO SAMA OLLA KAKSI?

Kysymys, jota pyöritellään varmaan muissakin perheissä. Jos on jo yksi, niin eikö siinä vaiheessa ole sama olla jo kaksi? Kysehän on tietenkin meidän rakkaasta lemmikistä. Mun mies haluaisi toisen koiran ja minä haluaisin toisen koiran. Me haluttaisiin Lukalle kaveri! Toki rotu pysyisi samana, eli Cockerspanieli meille tulisi, mutta silti mietitään, että kannattaako?

Onko kahden koiran omistajana jotain sellaisia asioita, mitkä muuttuu, jos vertaa siihen, että on vain yksi koira? Onko jotain sellaisia asioita mitä ei huomaa ajatellakaan yhden koiran kanssa?

Yksi asia mikä meille tuli mieleen on koirien ruokailu. Tällä hetkellä tämä yksi lurppakorva mikä meillä on, on nirso. Hänellä ei koskaan ole kiire ruokakipolle. Ruoka saattaa seisoa kupissa vaikka puolipäivää ennen kuin hän sen syö, jos syö. Pääsääntöisesti syö kyllä, mutta ei ole mikään ihme sekään, että ei syö.

Hän ei ole perso millekään herkuille, ei välitä mistään muusta oikeastaan kuin kanasta. Broilerinliha eri muodoissa on herkkua ja sitä tämä herra voisi syödä enemmänkin. Toki sitten myös aurajuusto ja pitsan täytteet maistuu, mutta sellaiset perinteiset kuten nakit tai makkarat ei tälle maistu. Hän vaan kääntää pään pois ja jos ei ihminen vieläkään tajua lopettaa tyrkyttämistä, kävelee hän kylmän viileästi pois.

Mutta niin. Mitä jos meillä olisikin kaksi koiraa ja annamme esimerkiksi ennen töihin lähtöä aamulla koirille ruoat. Uusi tulokas olisi ahne ruoasta ja söisi ruoan heti, mutta Luka söisi ruoan omaan tahtiinsa kuten ennenkin. Siinähän kävisi niin, että tämä ahmatti eli normaali koira söisi myös toisen ruoan. Kuinka voisimme estää sen, että Luka saisi jatkossakin syödä oman ruokansa, vaikka toinen sattuisikin olemaan ahmatti?

Ja sitten tietty kura-ajat. Cockerit on sellainen koirarotu, jota joutuu pesemään suhteellisen useasti, etenkin silloin kun ulkona on loskaa tai kuraa, vaikka kurapuku olisikin käytössä. Kaksi koiraa on työläämpää pestä.

Onko kenties vielä jotain muuta mitä pitäisi miettiä, ennen tekee päätöksen hankkia toisen koiran?

22 kommenttia

  1. Mmm kirjoitti:

    Meillä vanhempi kääpiöpinseri oli supernirso 4 vuotta. Joskus jopa jouduin syöttämään koiralle ruuan kädestä, että se saisi edes vähän ravintoa. Sen jälkeen kun otettiin toinen koira, vanhemmankin piti alkaa pitämään puoliaan ruokailussa – kun tää uusi pentu oli superahne! 😀 Nykyään vanhempikin syö hyvällä ruokahalulla ihan kaikenlaista ruokaa ja kuppi tyhjenee hetkessä.

  2. Riikka kirjoitti:

    Kummallakin ruoka-aika ja silloin syödään ja jos ei syö niin kuppi pois. Kyllä se ruoka alkaa sitten maistua 😉 koira ei itseään nälkään tapa. Mulla on neljä koiraa ja kaikki syö samaan aikaan 2 kertaa päivässä, jokainen omassa tilassa ja rauhassa. Sitten kupit pois kun ruoka on syöty.
    Niin ja kaksi menee ehdottomasti siinä missä yksikin 😉 kivempi lähteä töihin jne kun jää kaverin kanssa <3

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Jep, niinhän se pitäisi tehdä 🙂 Toi on kyllä iso plussa just, että koskaan ei tarvitsisi olla toisen yksin.

  3. jeppe kirjoitti:

    Nimenomaan kuppi pois jos ei sillon syö kun tarjotaan. Sillä tavalla ja vähän myös laumanpainostuksesta oppi miun vanhempi koira syömään. Pentuajan jälkeen sitä eroa ei oikein edes huomaa että onkin nykyään 2 koiraa. Aikuisia menee se kolmekin ihan samoilla vaivoilla. Syli on vaan enemmän täynnä ja rakkautta saa vaikka kuinka paljon. Joskus jos väsyneenä ryhnää sohvalla on ihanaa kun koirat osaa leikkiä keskenään eikä tartte just koko aikaa olla sitä lelua viskaamassa. Toiselle koiralle iso suositus!

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Tää on vähän hellitty pilalle ja saa syödä omaan tahtiin. Se kai sen on tehnyt, että joskus se ruoka ei sitten maistukaan 😀

  4. Riikka kirjoitti:

    En keksi kyllä mitään muita haittapuolia kahdessa koirassa versus yhdessä koirassa kuin sen, että ruokaa menee tulpamäärä 😀 Meillä on kaksi isoa koiraa, ja lihaa kuluu kilo päivässä, joten kyllähän se rahapussissa tuntuu yhtä koiraa enemmän.

    Mutta muuten kaksi on meillä kyllä mennyt siinä missä yksikin. Ja itse olen saanut henkistä helpotusta siihen, että koirilla on toisistaan seuraa työpäivien ajan. Liikuttavat myös tehokkaasti toinen toistaan, kun saavat riekkua pihalla irti – auttaa laiskoina päivinä tai jos on vaikka kipeä.

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Huh huh! Kilo ! 😀 Onneks nämä ei syö ihan noin paljoa 😀

  5. Elina kirjoitti:

    Toisaalta siinä se toinenkin menee samalla mutta toisaalta taas ei. Pennun koulutus on aika suuri työ joka on helpompaa kun siihen voi keskittyä täysillä. Kun tämän lisäksi pitää huomioida myös toinen koira ja sen tarpeet, aikaa kuluukin huomattavasti enemmän kuin yhteen koiraan. Kouluttaminen on myös hankalampaa koska toinen koira pyörii siinä koko ajan. Tämä tosin pentuajan jälkeen helpottaa 🙂 itse olen myös kokemuksesta huomannut että ensimmäisen koiran on ollut hyvä olla aikuistunut ennen pennun tuloa taloon että voi toimia esimerkkinä pienelle, muuten voi olla aikamoinen hulina talossa. Toki tämäkin on varmasti tapauskohtaista eikä päde kaikkiin. Neuvoni olisi siis että kaksi koiraa on hyvä idea, kunhan malttaa odottaa että ensimmäinen koira pääsee sinne n. 2 vuoden ikään ja alkaa vähän ”järkiintymään” 🙂

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Onneks meillä on kaks aikuista kouluttamassa ja hoitamassa koiria, eli toinen ehtii juoksuttaa toista ja toinen kouluttaa pentua. 🙂 Ja voidaan tehdä erillään toisista nää hommat sitten.

  6. Myy kirjoitti:

    Yksi koira on helpompi saada hoitoon kuin kaksi kerralla. Mut muuten näen kyllä että kahdesta koirasta on niin paljon iloa toisilleen.

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Meillä onneks on sellaiset hoitopaikat, että siellä menee kaks koiraa siinä missä yksikin, eli tää ei ois ongelma meille 🙂

  7. Minna kirjoitti:

    Juuri noin niinkuin Riikka sanoi tuossa. Kyllä se nirsoilijakin alkaa syömään kun saa ruokaa vain tiettyinä aikoina päivästä eikä ole kuppi koko ajan lattialla. ? kaksi menee todellakin siinä missä yksi.

  8. Piia Turunen kirjoitti:

    Kyllähän se tosi on, että 2 ei mene siinä missä 1 ? Meillä on 2 v jackrussellterrieri ja 8 kk lyhytkarvainen saksanseisoja. Russeli on aina ollut nirso ja toinen söisi vaikka pieniä kiviä. Nämä syövät samaan aikaan, mutta toinen kylppärissä ja toinen keittiössä. Russelilta jää melkein aina ruokaa syömättä, mutta kuoit otetaan pois ja seuraavalla ruualla yleensä sitten maistuu. Nämä syövät meillä 3 krt päivässä.
    Kura aikana tosissaan pesemistä on sen 2 kertaa ja lenkillä on otettava huomioon, että pennun opettaminen on vaikeaa, kun on toinen koira mukana. Joutuu myös pennun kanssa tekemään lenkkejä erikseen.
    Seuraa on toisilleen kyllä, kun on 2 koiraa ja ainakin meillä nämä leikkivät sisällä paljon keskenään, vaikka on suuri kokoero.
    Se kannattaa myös muistaa, että 2 koiraa on hankalampi saada hoitoon, kun yksi esim. reissuun lähdettäessä ja tietysti reissussa mukana pitää ottaa huomioon, että 2 tarvitsee enemmän tilaa ja tavaraa mukaan, kun 1.
    Ruokaa kuluu 2 kertaa enemmän, ynnä muut kulut tietysti. Valuutus, eläinlääkärit jne… Meillä tosin seisoja syö 12 kg/ 3 vko ja russeli sen 3kg/3 vko ? pikkuisen lisääntyi ruokintakustannukset.
    Mutta yhtä kaikki, kun sinulla on jo yksi koira, niin tavallaan siinä se kumminkin menee se toinenkin ja samankokoiset ja rotuiset varmasti ovat vielä helpommat keskenään. Hommaa tulee lisää, mutta myös iloa ja toiselle koiralle se kaveri ?

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Niin, kyllähän se kaikki homma tuplaantuu ja sitä mä mietin, että miten kahden koiran kanssa ulkoillaan. Onko molemmilla omat flexit vai miten? 😀 Onneks meidän hoitopaikka on sellainen, että kaksi koiraa menee sinne kyllä siinä missä yksikin 🙂

  9. Nimetön kirjoitti:

    Moi, tässä on hyvä linkki koiran syömättömyydestä, ei ehkä teidän tapauksessa mutta joskus laitetaan liian helposti nirsoilun syyksi.

    https://www.pethealth.fi/blogi/2016/11/09/13759

  10. Minni M. kirjoitti:

    Toki kurakelillä pesemiseen menee enemmän aikaa, rahaa kuluu tuplasti, 2x karvanlähtöperiodit jne, mutta ei kaksi ole mitenkään merkittävästi työläämpi. Se ilo, kun koiralla on aina kaveri, on niin merkittävä asia, että kyllä sen eteen tekee mielellään vähän enemmän. Ja tietysti ihan mahtavaa, kun on itselläkin kaksin verroin onnea. 🙂

    Eli suosittelen vahvasti, kaksi parempi kuin yksi!

  11. Köyhä opiskelija kirjoitti:

    Eläinlääkärikulut nousee

  12. Riitta Kaukio-Kukkola kirjoitti:

    Minulla chihuahuapojat 2,5v ja 2v. Pienen kokonsa vuoksi nämä on aika näppärä pari ja hyvää seuraa toisillensa, joskin meni lähes vuosi ennen kuin vanhempi alkoi olla kiintynyt pienempään (nukkua kiepillä pikkuveljen kanssa jne). Leikit ja painit toimi heti alusta alkaen.

    Pojat saa tasaisesti huomiota, silti isoveli on tosi mustasukkainen pikkuveljelle osoitetusta huomiosta. Se on välillä haastavaa.

    Ruokailut on valvottava, muuten jompi kumpi saattaa jäädä ilman ruokaa toisen syödessä kaiken. Pikkukoirat ovat yleensä kranttuja syöjiä mutta meidän pojat syö hyvin – tai sitten on niin hyvät ruoat ?
    Pureskeltavia on tarjolla niin paljon ettei kumpikaan jää ilman, mutta ainahan pitäisi saada se jyrsittävä mikä toisella on… välillä pitää toimia vähän ”erotuomarina”. Mitään oikeaa tappelua meillä ei onneksi ole ollut.

    Kun arki on kiireistä ja töissä pitää käydä (huolehditaan aina että koirat olisi yhtäjaksoisesti max 7h ilman ihmisen seuraa/huolenpitoa) niin työpäivästä ei ole niin huono omatunto kun kaverilla on kaveri kotona.

    Vuosikulut toki on kaksinkertaiset; vakuutukset ja eläinlääkärit.
    Nämä kulu asiat nousseet mieleen kun kolmatta tekisi mieli, mutta silloin jo pelkät vakuutukset olisi piirun alle 1000€ vuodessa.

    Summasummarum; kaksi ei kaduta – päinvastoin, mutta on huomioitavia seikkojakin

  13. Hanna kirjoitti:

    Kahdessa koirassa on hyvät ja huonot puolensa. Aika jolloin nuorempi on vielä pentu, on työläintä. Minulle oli aluksi aika haastavaa kahden koiran ulkoilutus. Toinen maleksii, toinen sinkoilee minne saattuu. Kumpaakin pitää vahtia, että ei jää autojen/pyöräilijöiden alle suihkiessaan joskus tien yli. Pentu syö lenkillä KAIKEN, joten suusta saa olla tonkimassa koko ajan jotain. Kolmannelle kädelle olisi tarvetta!
    Hyvinä puolina on tietenkin se, että niille on seuraa toisistaan. Jätän koirat nyt kotiin aika hyvällä omatunnolla, kun tiedän että niiden ei tarvitse olla yksin.

  14. Jenni kirjoitti:

    Meillä vanhempi koira oli myös erittäin nirso aiemmin . Ei välttämättä syönyt moneen päivään kunnolla ruokaa, silloin tällöin muutaman nappulan, ja silloin todettiin sen kanssa että helpompi kun on ruoka kokoajan kupissa syö kun syö. Yritettiin vaihtaa ruokiakin ja kaikkia kikkakolmosia. Ei toiminut.
    Tämä ruokailuasia muuttui meilläkin vuosi sitten täysin kun talouteen tuli pentukoira kaveriksi, ei enää voinutkaan pitää ruokia kokoajan esillä ? hyvin nopeasti pentu toi ilmi sen että hän ei ainakaan ole nirso ja syö kyllä jos muut ei..
    Ruvettiin antamaan molemmille samaanaikaan ruoka, jos ei vanhempi syönyt niin kuppi pois kun toinen syönyt.
    Tänä päivänä tilanne on välillä jopa se että vanhempi koira suorastaan pyytää ruokaa ja pitää kyllä puolensa ruokakupilla ??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *