Mä tykkään itse lukea muiden blogeista erilaisia haasteita ja kyselyjä. Ne kertoo yleensä siitä bloggaajasta paljon, ja mun mielestä bloggaajaan itseensä on hauska tutustua! 4 x 6 haasteen avulla saatte musta vähän lisää irti, jollet jo näitä sitten tiennyt 🙂 Tästä klikkaamalla pääset lukemaan miehen vastaamana 33 kysymykseen minusta!

Tällä kertaa eetteriin pärähtää 24 faktaa minusta! ENJOY!

4 paikkaa, joissa olen asunut

Joensuu. Joensuuhun muutin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Joensuussakin kerkesin muuttamaan neljä kertaa kuuden vuoden aikana. Lempskaripaikka oli koti Tonttulankadulla <3 Tonttula <3

Jyväskylä. Jyväskylään muutin miehen perässä. Tälle saa aina naureskella, kun joku erehtyy tätä kysymään, että mikäs mut Jyväskylään toi. 🙂 Mieshän se.

Laukaa. Ostettiin oma koti pari vuotta sitten ja se on piirun verran Laukaan rajan sisäpuolella, joten virallisesti ollaan Laukaalaisia, vaikka ollaan käytännössä ihan Jyväskylässä. Pidempi matka meiltä on Laukaan keskustaan melkein kuin Jyväskylän keskustaan. Tää paikka on kuitenkin ihana. Luonto lähellä ja ulkoilumaastoja löytyy lähdit sitten mihin suuntaan vaan.

Kuopio. Kuopiossa olen asunut useammassakin paikassa, sillä olenhan sieltä kotoisin. Puijonlaaksossa meni elämäni eka vuosi, sitten lapsuusaika meni Petosella ja yläaste aikoina muutettiin keskustaan, ihan Musiikkikeskuksen viereen Kirkkokadulle.

4 paikkaa, joissa olen työskennellyt

Malvialan Leipomo. Kun valmistuin leipuriksi, tein puolisen vuotta töitä Malvialalla. Tammikuusta vappuun. Vehmersalmella oli ja on edelleen tippaleipätehdas ja siellä tehtiin tippaleipiä aamusta iltaan joka päivä. Se oli hauska työpaikka!

Mainostenjakelija. Kukapa tätä ei olisi tehnyt? No minä tein ja teinpä useamman vuoden. Ekan kerran kokeilin tätä hetken 14 vuotiaana ja sitten uudelleen 15-16 vuotiaana. Sain ihanan piirin jaettavaksi Kuopiosta. Talot oli korkeita ja piiri oli pienellä alueella, mutta silti jaettavia postiluukkuja oli noin 500! Sain jopa palkankorotuksen tässä duunissa kun pyysin!

Mansikanmyyjä. Ihana kesätyö Joensuussa! Tää oli ihmisten kohtaamista aidoimmillaan. Ystävystyin pultsarin kanssa, joka muisti mun nimen ja huusi jo pitkän matkaa kävelykadun päästä kovaan ääneen aina aamuisin, että ”NOOOORTTTIIII, oot lähteny!” Tää viaton pultsari otti turpiinsa kerran mun kojun edessä ja mää huusin siinä, että tässä ette tappele. Sai se turpiinsa silti. Tapsa, joka tän pultsarin nimi oli, haki aina alkosta Tapio pullon, osti multa lantringiksi mansikoita puoli litraa, istui viereiselle penkille, joi Tapio pullon, mutta unohti syödä mansikat. Todistinpa kerran myös korukaupan ryöstönkin. Korukaupan myyjä huutaa kaupan ovelta, että ottakaa varas kiinni! Sivullinen sai taklattua varkaan ja mä soitin poliisille 😀 Se oli tapahtumarikasta!

Myyjä. Mä tein töitä myyjänä viisi vuotta, ennen kuin hain opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Eka olin Pitkälahden ABC:lla reilut kaksi vuotta ja siitä siirryin sitten täysin uuteen ja vielä silloin avaamattomaan Päivärannan Citymarkettiin. Siellä tein vähän kaikkea. Ehdinpä toimia hetken jopa kyseisen työpaikan pääluottamusmiehenäkin! 😀

4 ruokaa, joista pidän

Kiinalainen. Rakastan kiinalaisia kanaruokia. Voimapallot on kans herkkua (eli ne friteeratut kanapallot).

Mäkkäri. Jotenkin mäkkiin en kyllästy koskaan. Hese on liian majoneesipitoinen, mutta mäkki on just hyvä. Tupla QP on best. 😀

Pulipata. Eli makaronimössö. Vaihtelua saa kun vaihtaa makaronin riisiin 😀

Miehen tekemät ruoat. Meillä mies tykkää kokkailla aika-ajoin, ja hänen ruokansa on aika herkullisia. Hän on tehnyt mm. hyvää wokkia, pastaa, ja nautaa punaviinikastikkeessa! NAM!

4 ohjelmaa, joita olen seurannut TV:stä

Enskarit. Eli ensitreffit alttarilla. Ihan best ohjelma. Oon katsonut myös muiden maiden versioita, mutta jenkit oli ihan just jenkkimäinen eikä hyvä. Pohjoismaalaiset versiot oli kans ihan katsottavia. 🙂 Innolla odotan ensi syksyä ja uutta kautta.

TIS eli Temptation Island. Vaikka kukaan ei myönnä tätä katsovansa, niin monet tätä katsoo silti. Nyt ekaa kertaa tää viimeisin kausi tuntui sille, että näinköhän tulee enää katsottua seuraavaa kautta. Alan olla aika vanha noitten nuorten sekoiluun. JA SE MYÖTÄHÄPEÄ mitä tää ohjelma aiheuttaa! HUH!

Asuntokaupat sokkona. Ihana ohjelma! Jännä, ja mahtava seurata sitä muutosprosessia, mitä voi saada ammattitaidolla aikaiseksi rähjäisessä luukussa.

Huvila ja huussi. Ihana hyvän mielen ohjelma. Tätä on ihana katsoa sunnuntai aamuisin kahvikuppi kädessä 🙂

4 paikkaa, joissa olen käynyt

Nizza. Aivan ihana kohde, jonne haluaisin uudelleen. Mies ei ole täällä käynytkään, joten senkin takia haluan tänne vielä takaisin. Ihan best! Tästä Nizzan tunnelmaan.

Budapest. Unkarissa Budapestissa olen käynyt nyt kaksi kertaa. Nyt voin sanoa, että oon nähnyt tän paikan, ja ihan heti ei tarvii mennä uudelleen. Vaikka ihana kohde onkin! 🙂 Täältä pääset Budapestin fiiliksiin.

Gdansk. Viimeisin reissu, jonka oon tehnyt oli Puolan Gdanskiin. Halpa kohde ja lyhyen lentomatkan päässä. Suosittelen tätäkin paikkaa. Tästä Gdanskin tunnelmiin.

Sardinia. Sardiniassa käytiin miehen kanssa 2017. Ihana saari joka kuuluu Italialle. Tänne me vielä joskus palataan. Tästä pääset lukemaan Sardinian reissusta.

4 juomaa, joista pidän

Makeahko valkoviini. Kuivista viineistä en välitä, tosin joskus olen saanut sellaista kuplahtelevaa valkoviiniä, joka oli kuiva, eikä se ollut ollenkaan paha. Silti valitsen aina puolimakean eli puolikuivan valkoviinin jos saan päättää.

Fanta Zero. Paras limska!

Vesi. Vesi on paras janojuoma ja tekee hyvää kropalle. Ootteko koskaan päässeet juomaan suoraan lähteestä vettä? Ai että!

Kahvi. Vapaapäivien herkku ja pakollinen selviytymisväline työpäivistä. Ihanaa kauramaidolla, mutta voin juoda hätätilanteissa myös mustana.

Tässäpä 6 x 4 faktaa minusta. Yllättikö mikään?

Niin kauan kuin minulla ei ole omia lapsia, aion elää ja nauttia tästä elämästä sillä tavalla, että tunnen eläväni itselleni ja läheisilleni. En murehdi sitä, että minulla ei vielä 32-vuotiaana ole lapsia. En halua murehtia sitä, että mitä biologinen kello huutaa tuolla taka-alalla mun mielessä.

Uskon vahvasti siihen, että elämässä yleensäkin asiat menee kuten niitten on tarkoitettu menevän. Oon tulevasta kesästä melko innoissani pitkästä aikaa. Jotenkin muutenkin on koko kevään ajan ollut tosi hyvä fiilis pääsääntöisesti. Sellainen tietynlainen rauha pään sisällä ja se tuntuu hyvälle.

Mä olen ihmisenä muuttunut Jyväskylässä asuessani. Parisuhteen vaikutusta varmaan. 😀 Olen kyllä tyytyväinen itseeni niiden muutosten tiimoilta joita olen itsessäni havainnut. Melkein kaikenlainen kiukuttelu on taakse jäänyttä elämää. Jotenkin osaan keskittyä muihin asioihin kuin niihin negatiivisiin tunteisiin. Mun ei myöskään aina tarvitse olla oikeassa, vaikka tietäisin olevani oikeassa. Voin jättää asian siihen ja olla hiljaa, ennemmin kuin alkaa vänkäämään asiaa väkisin läpi.

Toki sanon kyllä jämäkästikin joissain tilanteissa. Oon siitäkin piirteestä ylpeä itsessäni, että uskallan ilmaista mielipiteeni.  Opiskelujen myötä olen ihan siis esimerkiksi töissä alkanut harjaannuttamaan sellaista kriittistä suhtautumista asioihin. Mietin paljon sitä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Painotan sitä, että kriittisyys ei tarkoita aina negatiivista, vaan ennemminkin sellaista, että osaa tarkastella toimintoja kehittävällä silmällä.

Kriittisellä silmällä olen tarkastellut myös itseäni ja omaa ajatusmaailmaani. Olen itse vastuussa omista tunteista ja tuntemuksista. En voi syyttää niistä toista tai vierittää syytä toisen harteille. Jos minua ärsyttää jokin asia, voin miettiä, että miksi tämä asia aiheuttaa minussa tällaisen tunteen. Voisiko tähän reagoida jotenkin muuten kuin ärsyyntymällä. Paljon on sellaisia ihmisiä, jotka peilaavat omia tunteita muiden kautta. Jos toisella on huono päivä, niin sitten minullakin on. Eihän se niin mene. Vaikka toisella on huono päivä ja sulla on fiilis, että päivä on jees, niin sitten se on niin. Parhaimmillaan sä voit kääntää sen toisen suun pielet ylöspäin myös.

Positiivista tempperamenttia

Olen sanonut aiemmin olevani tempperamenttinen ihminen. En tiedä onko se hyvä vai paha asia. Olen edelleen tempperamenttinen, mutta enää en ehkä näytä sitä samalla tavalla, ainakaan niitä negatiivisia piirteitä. Olen kuitenkin sama hulluttelija jukeboxi kuten aina oon ollut. Joskus mietin sitä, että voiko 32-vuotias käyttäytyä näin, vihellellä tällä tavoin, laulaa ja hullutella. Kun katson ympärilleni muita suurin piirtein ikäisiäni, tuntuu, että muut elää paljon hillitymmin 😀 Onko näin?

On hassua huomata itsessään sellaisia piirteitä, jotka menee piiloon kun voi henkisesti huonosti. Sitten kun elämä rullaa ja oma mielikin on balanssissa, niin ne piirteet hiipii sieltä taas esiin. Mulla se on laulaminen. Laulan omia lauluja ja toisten lauluja. Laulan ja tanssin ja vaikka en osaa edes laulaa, mutta laulan silti. Mulla on karaokepäivä joka päivä. Ja se on ihanaa!

Mut niin. Oon ihan hirveästi miettinyt omaa itseäni. Sitä millainen haluan olla, millaiseksi haluan tulla. Mitä arvostan elämässäni ja mitä en. Mitkä on niitä tärkeitä asioita mun elämässä. On ihan mieletöntä se oman itsensä tarkastelu ja ne työnsä jäljet, joita voi pitkällä aikavälillä itsessään havaita. Luulin tehneeni hurjan matkan itseeni edellisen suhteen jälkeen, kun olin pelkkä ihmisraunio silloin. Koin silloinkin fiiliksen ekan vuoden jälkeen, että olin ollut kuin yksinäinen munkki (siis sellainen pyhiinvaeltaja munkki, ei syötävä), joka vaelsi yksin hiton raskaalle vuorelle ja joka näki siellä vuoren päällä jotain maagista. Se maaginen juttu oli Minä. Eheytynyt minä.

Nyt mä olen tehnyt ihan eri syiden takia matkaa itseeni. Itseasiassa uskon, että tää elämä on sitä varten, että me opitaan täällä jatkuvasti itsestämme ja toisistamme. Oppiminen on parasta!

Tän takia mulla on hyvä fiilis. Ihan tosi hyvä. Odotan kesää ja toivon, että siitä tulee lämmin ja pitkä. Ja jos ei tule, niin toivon, että se pitää silti sisällään ihania tapahtumia ja asioita, joita voi ensi talvena kaiholla muistella 🙂

Eikö ole ihanaa, kun voi rehellisesti vaan olla tyytyväinen tilanteeseensa ja elää itselleen?