Hae
Mansikkapilvi

KUINKA PITÄÄ SOKERIN SYÖNTI JA HERKUTTELU KURISSA?

Sain blogin lukijalta toiveen kirjoittaa miten pitää herkuttelu kurissa. Se onkin monen meikäläisen vitsaus, itsekin ikuinen sokerihiiri kun olen. En tiedä onko tässä mitään oikotietä onneen, sillä kaikki lähtee omasta itsestä liikkeelle.

Itse olen joutunut tavallaan kantapään kautta opettelemaan sokerin ja herkkujen syönnin säännöstelyä. Mää voisin helposti vetää joka päivä vähän jotain makeaa. Mulle sokerimäärät ei ole ongelma, vaan ennemminkin se, että syön jotain sokeria, eli karkkia, pullaa yms, joka päivä. Määrät ei ole huimia, vaan ennemminkin huimaa on se, että sitä menee joka päivä.

Nyt oon yrittänyt opetella elämään ilman jokapäiväistä leipää, eli karkkia ja yllättävän helposti se on onnistunutkin. Ehkä juju on siinä, etten kiellä itseltäni mitään. Pidän karkkipäivän kerran viikossa, yleensä lauantaisin. Jos karkkipäivä voi olla mikä päivä vaan, se menisi nopeasti siihen, että söisin niitä karkkeja taas joka päivä. Nyt olen sopinut itseni kanssa, että karkkipäivä on lauantai. Tällä viikolla poikkeuksen tekee vappu, sillä karkkipäivä oli keskiviikko, mutta ensi viikolla sitten lauantaina on taas lupa syödä pikkupussi irttareita.

Yksi helppo keino välttää herkkujen syömistä on olla ostamatta niitä kotiin. Sehän on totuus, mitä ei löydy kotoa, sitä ei tule myöskään syödyksi. Ongelma usein piileekin siinä, että mitä tulee napsittua silloin kun ei ole kotona. Näin hoitoalalla ainakin, melko usein taukotiloissa on tarjolla jos jonkinlaista herkkua. Sitä voi helposti sortua siihen ajatukseen, että eihän pari karkkia haittaa mitään. Usein niitä namuja tai leivonnaisia tulee kuitenkin popsittua jokaisella tauolla ja useampana päivänä viikossa.

Itselleni parhaiten toimii totaalikieltäytyminen. Kun teen päätöksen, että en syö töissä mitään mitä on tarjolla, pysyy homma ruodussa. En anna pikkusormea, ettei se vie koko kättä. Eikä kyse ole edes siitä, että se jäisi kylkiin vaan ennemminkin siitä, millä haluan ruokkia mun kroppaa.

Keinotekoinen sokeri, eli se valkoinen sokeri, ei tee hyvää elimistölle. Juuri julkaistussa artikkelissa kerrotaan Briteissä käynnistyvästä ohjelmasta, jonka tarkoituksena on vähentää elintarviketeollisuuden kanssa elintarvikkeisiin lisätyn sokerin vähentämistä 20%:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämän avulla 150 000 brittiä säästyisi esimerkiksi diabetekselta ja lasten lihavuus pienenisi. Jos tämä suunnitelma onnistuisi, terveydenhuoltomenot laskisivat 350 miljoonalla eurolla arvioiden mukaan. (Lähde.)

Niinpä niin. Sokeria kun tosiaan saadaan vaikka mistä ja ihan huomaamatta. Esimerkiksi tomaattimurskat sisältävät säännönmukaisesti lisättyä sokeria. Itse etsin aina työllä ja vaivalla sen valmisteen missä ei sokeria ole, esimerkiksi Pirkka valmistaa erittäin hyvää tomaattimurskaa ilman sokeria.

Mitäs sitten jos tekee mieli makeaa?

Jos herkkuhammasta kolottaa, kannattaa kotiin varata hedelmiä ja marjoja. Hedelmiä voi syödä muutamia ja marjoja aika paljonkin siihen pahimpaan herkkuhimoon. Eihän se ihan täysin sama asia ole kuin pussillinen irtokarkkeja, mutta auttaa jonkin verran.

Herkuttelun vähentämiseksi, kotona kannattaa aina olla jääkaapissa valmiina ruokaa. Kun on nälissään, herkkuja tekee yleensä erityisen paljon mieli. Jos kotona ei ole mitään valmista ruokaa, tulee nälkää yleensä siirrettyä jollain nopealla hiilarilla, joka usein saattaa olla jotain suklaapatukasta, karkkipussiin tai johonkin leivokseen. Jos kotona sen sijaan on ruokaa valmiina, voi loihtia itselleen hyvän kokoisen annoksen normaalia kotiruokaa ja ison raikkaan salaatin ruoan kaveriksi.

Mut itselleni paras ja toimivin konsti on ollut karkkipäivä. Kun tietää, että viikossa on yksi päivä jolloin saa syödä herkkuja, sitä malttaa sitten muina päivinä olla syömättä mitään ylimääräistä. Tietysti tämäkin päätös vaatii selkärankaa. Sun pitää tehdä oikeasti päätös, että herkut kuuluu yhteen tiettyyn päivään.

Onko sulla jotain vinkkejä miten jatkuvasta herkuttelusta pääsee eroon?

Kuvat: Unsplash.com

6 kommenttia

  1. Luana kirjoitti:

    Miksi ihmeessä herkkuja ei voisi syödä vähän joka päivä? Viittaan siis postauksen toiseen kappaleeseen. Kannattaa tsekata Älä laihduta -päivän juttuja somesta ja esim. hashtag #jälkiruokaonpäiväntärkeinateria 😉

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Siksi, koska minun mielestä jokapäiväinen sokerin syönti ei ole terveellistä. Sokeri ei tee hyvää hampaille, eikä suuremmissa määrissä yleisestikään elimistölle. Vaikka sokeria ei söisikään, ei se automaattisesti tarkoita laihduttamista. Tällöin normaalia ruokaa voi syödä hyvillä mielin enemmän.

  2. Maija kirjoitti:

    Kokeilin itse joskus teini-ikäisenä tuota karkkipäivä-taktiikkaa, mutta se ei mielestäni oikein toiminut. Karkkipäivänä saattoi karata huiviin esim. kokonainen suklaalevy. Kerran vedin kasan Porvoon lakritsia ja oksensin lenkkipolun varteen, kun oli niin huono olo. Veikkaankin, että se 1 krt/vko ei toimi kaikille, varsinkin jos mopo lähtee silloin ihan käsistä.

    Monta vuotta olin ns. ”joustava mutta kurinalainen”: sallin joskus herkut esim. juhlissa, mutta muulloin vedin makeanhimooni proteiinipatukoita ja litratolkulla sokeritonta mehua. (liekö sekään kovin terveellistä.) Sitten tulin raskaaksi, ja alkoi ällöttämään kaikki keinotekoiset makeutusaineet. Nyt ne eivät enää niin paljoa ällötä, mutta huomaan kyllä, että herkkuja tekee mieli. Olen yrittänyt opetella tervettä sallivuutta tässä herkkuasiassa, mutta täytyy myöntää, että on vähän vaikeaa. Miten määritellä terveellinen syöminen tai sopiva herkkujen määrä? Missä menee raja liiallisuuden, terveen joustavuuden ja epäterveen rajoittamisen väleillä? Tähän on vaikea saada vastausta, kun yhdet huutaa sitä ja toiset tätä. *huokaus* En tiedä, pitäisikö sitten vain yrittää kuunnella sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja olla välittämättä muiden ihmisten sanomisista.

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Luulen, että tässä toimii se mikä on itsestä hyvän tuntuinen ratkaisu. Mua selkeesti ahdistaa syödä joka päivä jotain herkkua, mutta en halua niitä täysin kieltääkään koska rakastan hyviä irtokarkkeja ja ne tuo mun elämään iloa aina silloin tällöin. Siksi karkkipäivä. Mulla se ei kans mee siihen, että vedän itseni ähkyyn makealla, vaan ennemminkin huomaan ostavani kauheen säkin karkkia, mutta syön lopulta pussista todella pienen määrän. Mut sit kun pussin pohjalle jää karkkia, niin mä napsin niitä joka päivä vähän eikä se oo just ok mulle 😀

      Mut joo, tähän tuskin on sellaista ”tee näin – tämä on ainut oikea ratkaisu” vaihtoehtoa, joten kukin tyylillään ja silleen, et on tunne homman olevan hallussa 🙂

  3. Sankelika kirjoitti:

    Samaa mieltä, että sokeria ei kannata syödä joka päivä, mutta kyllä herkkuja voi hyvällä omalla tunnolla syödä ihan joka päivä, riippuen miten mieltää herkut! Tuoreet mansikat ja marjat, maapähkinävoi, avokadosuklaamousse yms..

    • mansikkapilvi kirjoitti:

      Tää on kyllä totta, mulle herkkuina on aina näyttäytyneet karkit, kakut, leivokset, sipsit ja suklaat yms, tällaset. Nyt oon herkutellut mustikoilla ja mansikoilla vaniljapuddingin kanssa 😀 Taivaallista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *