Hae
Mansikkapilvi

PYSÄYTTÄVÄ KUVA – TÄMÄN VERRAN ON RASVAA JAUHELIHASSA

*Sisältää mainoslinkkejä

Ihmiset kaipaa konkretiaa. Ei uskota, ennen kuin omin silmin nähdään. No nyt tässä postauksessa näätte ja toivottavasti ette enää sulje silmiänne tämän asian suhteen tämän jälkeen.

Kovat rasvat, eli tyydyttyneet rasvat, on yksi tekijä joka tukkii ihmiselimistön verisuonet ajan kanssa. Monet on varmasti kuulleet sanat kolesteroli. On olemassa muutamia erilaisia termejä kun puhutaan kolesterolista, niistä yleisimmät on LDL, HDL ja kokonaiskolesteroli.

Oma kokonaiskolesteroli on tärkeä tietää ja sen olisi hyvä olla ihan viiden pinnassa, tai mielellään alle viiden. Kuitenkin äärimmäisen tärkeää on tietää myös oma LDL- ja HDL-arvo. Tavoitteena on, että LDL on mahdollisimman pieni. Se on nimittäin sitä ns. huonoa kolesterolia, HDL on niistä sitä hyvää.

LDL-pakkaukset kuljettavat suurinta osaa veren kolesterolista, ja niissä kolesteroli kulkee verestä kudoksiin. Jos LDL-kolesterolia on paljon, sitä siirtyy haitallisia määriä valtimoiden sisäkalvon alle.  Veressä HDL-pakkauksia on vähemmän, ja ne kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä.

Viime vuosina on ymmärretty, miten tärkeää on se, mitä käyttää kovien rasvojen sijasta. Jos niiden vähentämisen yhteydessä lisätään ”höttöhiilareiden” (sokeri, vaaleat viljatuotteet) käyttöä, terveys ei siitä parane. Mutta jos kovien rasvojen sijaan ryhtyy käyttämään enemmän pehmeitä rasvoja sekä kuitupitoisia kasviksia ja hiilihydraatteja, mahdollisuudet pysyä terveenä lisääntyvät suuresti. (Lähde.)

Ei ole yksi eikä kaksi potilasta mitä minäkin olen urani aikana hoitanut, joille kolesterolin merkitys on iskenyt päälle vasta siinä vaiheessa kun terveyden on romuttanut sairastettu sydäninfarkti. Yhä nuoremmat ja nuoremmat ihmiset sairastavat sydän- ja verisuonisairauksia. Se ei ole todellakaan vanhusten sairaus, vaan myös työssäkäyvien ns. terveiden ihmisten sairaus.

Kolesteroli

Miten omaan kolesteroliin sitten voi vaikuttaa? Vähentämällä ainakin kovia rasvoja, eli niitä tyydyttyneitä. Jos vilkaiset melkeinpä minkä tahansa elintarvikkeen ravintosisältöä, on siellä mainittu erikseen tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen määrä kokonaisrasvan sisällöstä.

Lupasin teille pysäyttävän kuvan.

Kuinka moni teistä käyttää ruoan valmistuksessa nauta-sika jauhelihaa? Uskon, että todella moni. Kuinka moni teistä konkreettisesti ymmärtää, kuinka paljon esimerkiksi kilossa nauta-sika jauhelihaa on rasvaa? No tässäpä kuva, että minkä verran:

Tässä siis kilon nauta-sika jauhelihasta valutettu ylimääräinen rasva pois, kuvan on ottanut entinen luokkalaiseni, sairaanhoitaja kollega. Koko komeus on sitä itseään. Jos paistat kilon kanan rintafileitä, ei rasvaa juurikaan irtoa. Tekisikö mieli syödä tuo rasvamäärä? Epäilen. Kuitenkin jos käytät esimerkiksi nauta-sika jauhelihaa, jonka rasvapitoisuus on 20%, syöt tuota melko paljonkin.

Meillä on tehty ruokaremonttia sen jälkeen kun kävimme mittauttamassa mm. kolesteroli-arvot Puhti-mittauksessa. Täällä voit itse päättää mitä arvoja haluat itsestäsi mittauttaa, oli ne sitten kolesteroli-arvot, rautapitoisuuden tai vaikka maksa-arvot. Tästä klikkaamalla pääset kasaamaan itsellesi sopivan terveystarkastus-paketin, itse määrittelemilläsi tutkimuksilla. Esimerkiksi lipidit-tutkimuspaketti sisältää veren neljä rasva-arvoa ja on hinnaltaan 21,95€. Aika halpa hinta tarkistuttaa oma tilanteesi. Jokainen meistä on kuitenkin vastuussa omasta terveydestään. 🙂

On tyhmää jos omasta terveydestään ei kiinnostu. Faktaa on nykypäivänä saatavilla niin paljon ja monilla meistä on mahdollisuus vaikuttaa tai pysyä ainakin kartalla omasta terveydentilastaan, joten miksi sitä ei tekisi. Meidän oma ruokaremontti on sisältänyt kovien rasvojen vähentämistä. Leivän päälle laitettava possun leikkele on vaihdettu kalkkunaan ja kanaa olemme lisänneet ruoanvalmistuksessa naudan paistijauhelihan rinnalle entistä enemmän. Enemmän siis pehmeää rasvaa ja vähemmän kovaa rasvaa.

Olemme menossa syksyn aikana tarkistuttamaan arvomme jälleen tuonne Puhtiin. Haluamme tietää mitä muutoksia olemme saaneet aikaiseksi.

Lue myös:

FERRITIINI LÄHES NOLLASSA

KOLMEKYMPPINEN MIES JA KOLESTEROLIT PIELESSÄ!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *