Mun aamupala oli vuosia puuroa raejuustolla ja se oli parasta ikinä. Osasin tehdä siitä todella hyvää mikrossa, ihan muutamissa minuuteissa. Ostin luomu kaurahiutaleita, koska ne oli isompia ja kypsentyi nopeammin. Puuron lisukkeeksi otin aina Arla Keso raejuustoa.

Jossain vaiheessa tuo puuron syöminen loppui, eikä ole saanut tuulta alleen enää sen jälkeen. Ei vaikka kuinka olen yrittänyt. Tilalle eksyi leipä. Leipä jota pidetään monien puheissa kauhean pahana asiana, vaikka hiilareitahan se sisältää ihan samalla tavalla kuin puurokin. Joten olen sallinut itselleni kaksi leipä palaa aina aamuisin ja sen lisukkeena syön myös sitten rahkan. Pelkkä leipä kun ei nälkää kovin kauaa pidä.

Onhan se ihanaa nauttia aamukahvi ja leipä yhdessä. Parasta bestiä, ainakin mun mielestä.

Miksi se leipä on tuomittu niin jyrkästi ihmisten ruokavaliossa? Monet kyllä siis syö leipää ihan ylenpalttisen suuria määriä. Itse syön maksimissaan neljä viipaletta per päivä. Jotkut kuitenkin korvaa oikeaa ruokaa leivällä ja se kai se virhe siinä on. Vähän saman maineen on saanut peruna! Mä yritän aina puhua ihmisille, että ei peruna pahasta ole. Sitä saa syödä suhteessa pastaan tai riisiin moninkertaisen määrän! Silti monet, etenkin naiset jättää perunan pois lautaseltaan.

Mun leivän päälle ei normaaleina arkiaamuina tule muuta kuin leikkele ja tuorekurkku tai tomaatti. Ei siis levitettä ollenkaan eikä etenkään juustoja. Niillähän sitä leivän energiamäärää saadaan aika nopeasti kasvatettua ja leivästäkin tulee tällä tavoin helposti kaloripommi.

Vapaapäivinä saatan sipaista leivän päälle Oivariini vähärasvaisempaa ja laittaa leikkelettä. Juusto ei tosiaan kuulu meidän perheen ruokavalioon, kuin ihan spesiaalitapauksissa. Eilen ostin pienen paketin juustoa, sillä käytiin nuotiomakkaroilla ja halusin tehdä nuotiolla myös voileipiä. Silloin leivän päällä tulee olla juustoa, jotta se sulaa siihen, ja antaa ihanan kuorrutteen leivälle.

Tätä ennen en muista, että koska meillä olisi edellisen kerran ollut juustoa kotona. Turhia kovia rasvoja vain, mun mielestä.

Millainen sun aamupala on? Kartatko hiilihydraatteja lihomisen pelossa vai uskallatko syödä kaikkea monipuolisesti?

Ihmiset kaipaa konkretiaa. Ei uskota, ennen kuin omin silmin nähdään. No nyt tässä postauksessa näätte ja toivottavasti ette enää sulje silmiänne tämän asian suhteen tämän jälkeen.

Kovat rasvat, eli tyydyttyneet rasvat, on yksi tekijä joka tukkii ihmiselimistön verisuonet ajan kanssa. Monet on varmasti kuulleet sanat kolesteroli. On olemassa muutamia erilaisia termejä kun puhutaan kolesterolista, niistä yleisimmät on LDL, HDL ja kokonaiskolesteroli.

Oma kokonaiskolesteroli on tärkeä tietää ja sen olisi hyvä olla ihan viiden pinnassa, tai mielellään alle viiden. Kuitenkin äärimmäisen tärkeää on tietää myös oma LDL- ja HDL-arvo. Tavoitteena on, että LDL on mahdollisimman pieni. Se on nimittäin sitä ns. huonoa kolesterolia, HDL on niistä sitä hyvää.

LDL-pakkaukset kuljettavat suurinta osaa veren kolesterolista, ja niissä kolesteroli kulkee verestä kudoksiin. Jos LDL-kolesterolia on paljon, sitä siirtyy haitallisia määriä valtimoiden sisäkalvon alle.  Veressä HDL-pakkauksia on vähemmän, ja ne kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä.

Viime vuosina on ymmärretty, miten tärkeää on se, mitä käyttää kovien rasvojen sijasta. Jos niiden vähentämisen yhteydessä lisätään ”höttöhiilareiden” (sokeri, vaaleat viljatuotteet) käyttöä, terveys ei siitä parane. Mutta jos kovien rasvojen sijaan ryhtyy käyttämään enemmän pehmeitä rasvoja sekä kuitupitoisia kasviksia ja hiilihydraatteja, mahdollisuudet pysyä terveenä lisääntyvät suuresti. (Lähde.)

Ei ole yksi eikä kaksi potilasta mitä minäkin olen urani aikana hoitanut, joille kolesterolin merkitys on iskenyt päälle vasta siinä vaiheessa kun terveyden on romuttanut sairastettu sydäninfarkti. Yhä nuoremmat ja nuoremmat ihmiset sairastavat sydän- ja verisuonisairauksia. Se ei ole todellakaan vanhusten sairaus, vaan myös työssäkäyvien ns. terveiden ihmisten sairaus.

Kolesteroli

Miten omaan kolesteroliin sitten voi vaikuttaa? Vähentämällä ainakin kovia rasvoja, eli niitä tyydyttyneitä. Jos vilkaiset melkeinpä minkä tahansa elintarvikkeen ravintosisältöä, on siellä mainittu erikseen tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvojen määrä kokonaisrasvan sisällöstä.

Lupasin teille pysäyttävän kuvan.

Kuinka moni teistä käyttää ruoan valmistuksessa nauta-sika jauhelihaa? Uskon, että todella moni. Kuinka moni teistä konkreettisesti ymmärtää, kuinka paljon esimerkiksi kilossa nauta-sika jauhelihaa on rasvaa? No tässäpä kuva, että minkä verran:

Tässä siis kilon nauta-sika jauhelihasta valutettu ylimääräinen rasva pois, kuvan on ottanut entinen luokkalaiseni, sairaanhoitaja kollega. Koko komeus on sitä itseään. Jos paistat kilon kanan rintafileitä, ei rasvaa juurikaan irtoa. Tekisikö mieli syödä tuo rasvamäärä? Epäilen. Kuitenkin jos käytät esimerkiksi nauta-sika jauhelihaa, jonka rasvapitoisuus on 20%, syöt tuota melko paljonkin.

Meillä on tehty ruokaremonttia sen jälkeen kun kävimme mittauttamassa mm. kolesteroli-arvot Puhti-mittauksessa. Täällä voit itse päättää mitä arvoja haluat itsestäsi mittauttaa, oli ne sitten kolesteroli-arvot, rautapitoisuuden tai vaikka maksa-arvot. Tästä klikkaamalla pääset kasaamaan itsellesi sopivan terveystarkastus-paketin, itse määrittelemilläsi tutkimuksilla. Esimerkiksi lipidit-tutkimuspaketti sisältää veren neljä rasva-arvoa ja on hinnaltaan 21,95€. Aika halpa hinta tarkistuttaa oma tilanteesi. Jokainen meistä on kuitenkin vastuussa omasta terveydestään. 🙂

On tyhmää jos omasta terveydestään ei kiinnostu. Faktaa on nykypäivänä saatavilla niin paljon ja monilla meistä on mahdollisuus vaikuttaa tai pysyä ainakin kartalla omasta terveydentilastaan, joten miksi sitä ei tekisi. Meidän oma ruokaremontti on sisältänyt kovien rasvojen vähentämistä. Leivän päälle laitettava possun leikkele on vaihdettu kalkkunaan ja kanaa olemme lisänneet ruoanvalmistuksessa naudan paistijauhelihan rinnalle entistä enemmän. Enemmän siis pehmeää rasvaa ja vähemmän kovaa rasvaa.

Olemme menossa syksyn aikana tarkistuttamaan arvomme jälleen tuonne Puhtiin. Haluamme tietää mitä muutoksia olemme saaneet aikaiseksi.

Lue myös:

FERRITIINI LÄHES NOLLASSA

KOLMEKYMPPINEN MIES JA KOLESTEROLIT PIELESSÄ!